Vanhusten laitoshoidon pulmia ei ratkaista vain palkkaamalla lisää hoitajia. Turun yliopiston professori Sirkka-Liisa Kivelä sanoo ongelmien johtuvan siitä, ettei lääkäreitä ja hoitajia kouluteta vanhusten hoitoon. Tietämättömyydestä seuraavat sitomiset ja ylilääkitykset.

–Ei tätä pelkillä käsillä hoideta. Sinne saa panna vaikka kuinka paljon käsiä, jos ei tiedetä, mitä tehdään ja tuhotaan lääkkeillä vanhuksen muisti, äly ja liikuntakyky.

Kivelä kritisoikin, miksi hoitajille ja lääkäreille ei opeteta, mitä ihmiselle tapahtuu, kun hän vanhenee. He eivät tiedä, mikä on normaalia vanhenemista.

–Koulutuksen puute johtaa siihen, että ihminen, joka menee töihin vanhustenhuoltoon, käyttäytyy omien tunteidensa perusteella. Kun siellä on avuton, huonokuntoinen vanhus, hän hoitaa sitä sen tunteen perusteella, minkä vanhus hänessä herättää.

Sitten joku holhoaa, toinen laiminlyö, kolmas pyytää psyykelääkkeitä ja neljäs panee remmeihin, listaa Kivelä. Yhtä korutonta listaa tilittivät lääninhallitukset viime viikolla.

Lonkkamurtumalla alamäkeen

Kivelä ihmettelee, miksi lääkäreille opetetaan vanhusten sairauksien hoitoa vain viikko, kun lasten sairauksia opiskellaan puoli vuotta. Lääkäri on hoitoketjun tärkein lenkki.

–Nyt puhutaan myös lääkkeiden avulla pahoinpitelystä eli virheellisistä lääkityksistä, ja lääkärit niitä määräävät. Ihmettelen, miksi Lääkäriliitto ei ole tässä keskustelussa mukana. Jos lääkäri ei osaa, ei se hoitoyhteisö toimi.

Kivelä on julkaisemassa tutkimustuloksia ikäihmisten lonkkamurtumien hoidosta. Vanhuksia kaatuu heikon lihaskunnon tai näön vuoksi, mutta myös uni- ja psyykelääketokkurassa.

–Kirurgit osaavat leikata ja anestesialääkärit nukuttaa satavuotiaankin, mutta kukaan ei pyri sairaalassa estämään vanhan ihmisen seuraavaa kaatumista selvittämällä, miksi hän kaatui.

Vanhus saattaa kuitenkin syödä koko ajan useaa psyykelääkettä, jotka ovat aiheuttaneet ensimmäisen kaatumisen.

–Sitten hän kaatuu kotona uudestaan ja siitä se alamäki alkaa. Tämä maksaa.

Kivelän mukaan lääketokkuraisten ikäihmisten lonkkamurtumien hoitoon uppoaa Euroopassa 1,8 biljoonaa euroa vuodessa. Puolet voitaisiin estää selvittämällä, miksi mummo tai pappa meni nurin. Hän korostaa, ettei tämä ole hoitohenkilökunnan vika ja on myös hyviä vanhuspalveluja.

–Meillä on myös hirveän hyviä palvelutaloja ja tehostettua palveluasumista. Ne ovat pystyneet kouluttautumalla riisumaan hyvin paljon psyyke- ja unilääkkeitä.

Erilaisuus pelottaa

Professoria kiukuttaa poliitikkojen kauhistelut vanhusten laitoshoidon pulmista, sillä niistä on lehtien yleisönosastoillakin kerrottu jo vuosia. Siksi hän ei enää usko, että poliitikot kykenevät ratkomaan näitä ongelmia.

–Olen 30 vuotta katsonut tätä show:ta. Vika on koulutusjärjestelmässä. Opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä kuntapäättäjien tässä pitäisi toimia.

Pelkkä koulutuksen lisäys ei auta. Asenteidenkin olisi muututtava. Kivelä pitää Suomea hyvin vanhuskielteisenä maana ja ikärasismi vain korostuu päättäjissä.

–Tässä on taustalla meidän kuolemanpelkomme ja myös suomalaisten erilaisuuden pelko. Me emme siedä erilaisuutta, pelkäämme ulkomaalaisia, eri tavalla käyttäytyviä ja kun kohtaamme vanhan ja hauraan ihmisen, pelkäämme myös, että meistäkin tulee kerran vanhoja.

Kivelä vaatiikin vanhuuden turvaksi lakia sekä vanhusasiamiestä. Lakikirjaa suomalainenkin vielä kunnioittaa.