Ulkopuoliseksi jääminen nousi toistuvasti esille, kun muslimien, juutalaisten ja luterilaisten edustajat pohtivat ääriliikkeitä ja radikalisoitumista Helsingissä maanantaina.

Helsingin juutalaisen seurakunnan johtaja Yaron Nadbornik kertoi kohdanneensa huolestuttavan muslimeihin liittyvän syrjintäilmiön vieraillessaan Saksassa.

– Minua huolestuttaa eurooppalaisen perusmuslimin tilanne, Nadbornik aloitti maanantaina USKOT-yhteistyöfoorumin järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Nadbornik kertoi vierailleensa viime viikolla Berliinissä ja jutelleensa muslimitaksikuskien kanssa. Taksia ajavat muslimit kertoivat Nadbornikille, että monet kantaväestöön lukeutuvat saksalaiset kieltäytyvät nousemasta auton kyytiin kun huomaavat, että kuljettajana on parrakas muslimi.

– Mua hävetti niiden ihmisten puolesta, koska se on iljettävää rasismia. Sitten rupesin ajattelemaan, että mitä me tehdään näille ihmisille, jotka ovat yhteiskunnassa kiinni, käyvät töissä, ajavat taksia ihan normaalisti. Heitä syrjitään, Yaron Nadbornik sanoi.

– Luodaanko me nyt tällä toiminnalla sitä tulevaisuuden radikalismia? Jos ei edes töissä käymällä ja elämällä normaalia elämää hyväksytä osaksi yhteiskuntaa, niin kyllä siinä työnnetään aika kovalla kepillä syrjään, hän lisäsi.

Keskustelutilaisuuteen osallistunut Suomen Musliminaiset ry:n puheenjohtaja Pia Jardi piti esimerkkiä huolestuttavana.

– Mitä olen nähnyt muissa maissa, niin ihmisten eriarvoisuus synnyttää ääriliikkeitä, hän totesi.

Pia Jardi kertoi tutustaan, joka haaveilee lähdöstä Syyriaan hyväntekeväisyystöihin.

– Hän totesi, että mitä mä täällä teen. Hän on työttömänä kotona, ei saa töitä ulkoisen olemuksensa vuoksi, syö, elää, saa työttömyyspäivärahaa – sanotaan syö, elää ja lihoo himassa tekemättä mitään kenenkään hyväksi, Jardi sanoi.

Jardin tuttu kokee, että häntä ei oteta mukaan julkiseen keskusteluun, eikä hän ole mukana yhteiskunnassa.

–Hän ajatteli, että parempi mennä tekemään sinne [Syyriaan] hyväntekeväisyyttä – ei sotimaan, vaan auttamaan ehkä naisia ja lapsia, koska kokee, että on aika hyödytön täällä, Jardi kertoi.

Valeimaamit?

Muslimien radikalisoituminen on noussut Suomessakin puheenaiheeksi, koska kymmenien Suomessa asuvien ihmisten tiedetään lähteneen Syyriaan muun muassa ääri-islamistisen Isis-järjestön riveihin.

Suomalaista Kurdiliittoa edustava poliitikko Welat Nehri (sd.) nostatti äskettäin keskustelua imaamien puutteellisesta koulutustasosta ja jopa ”valeimaameista”, jotka voivat levittää ääriajattelua Suomessa.

Musliminaiset ry:n Jardi ja Suomen Islam-seurakunnan imaami Ramil Belyaev pitävät Kurdiliiton avausta ylilyöntinä. Jardin mukaan sille, että Suomessa ei ole selkeää kriteeriä tai auktorisointia imaameille, on luonnollinen selitys.

– Suomi ei ole maa, jonne kauheasti halajaisi uskonoppineita, niin totta kai nämä yhteisöt ovat muodostuneet niistä henkilöistä, joita tänne on tullut, Jardi sanoi tilaisuudessa.

Hänen mielestään oli ”tarkoitushakuinen ylilyönti” väittää, että imaamit, joilla ei ole koulutusta edistäisivät radikalismia.

– Musta oli aika törkeää sanoa valeimaameiksi henkilöitä, jotka toimivat omien yhteisöjensä luvalla imaameina siinä yhteisössä. Ongelma on enemmänkin siinä, kun julkisuudessa aletaan esiintymään imaameina. Silloin voidaan mennä hakuseen, Jardi sanoi.

Belyaev korostaa, että hän ei ole tavannut radikaaleja imaameja Suomessa muslimien tapahtumissa.

–Tämä oli provosoiva uutinen. Jos jossain kotona asunnossa kokoontuu pari ihmistä, ja joku vierailijaimaami jostain muualta olisi tullut, niin sitä ei voida laskea imaamiksi, Belyaev sanoi.

USKOT-forumin varapuheenjohtajan, Turun piispa Kaarlo Kallialan mielestä uskonnollisten johtajien olisi tärkeää omata korkea koulutus. Hän korosti, että esimerkiksi luterilainen kirkko haluaa palkata papeiksi henkilöitä, joilla on teologinen koulutus yliopistosta.

– Jos koulutus olisi järjestetty jollain tällaisella enemmänkin harrastuspohjalla niin se olisi kyllä aika erinomainen tapa tuottaa sen kaltaista uskonnollista kristillistä radikalismia, jota me emme halua nähdä, Kalliala sanoi.

Eri uskontokuntien yhteistyötä vaalivan USKOT-foorumin maanantain tilaisuudessa pohdittiin uskontojen sisältä kumpuavia ääriliikkeitä.