Suomen Atlantti-Seuran pääsihteeri Terhi Suominen ja Nato-raportin kirjoittaja Karoliina Honkanen. Taustalla Atlantti-Seuran varapuheenjohtaja Pertti Salolainen.Kuva: Markku Huusko

Suomen suhteesta puolustusliitto Natoon on valmistunut kattava tietopaketti. Karoliina Honkasen kirjoittama raportti huipentuu kuvitteellisen skenaarioon, jossa Suomi olisi jo ollut Naton jäsen joidenkin vuosien ajan.

Tänään julkaistun raportin nimi on Nato 70 vuotta – arvioita puolustusliiton roolista ja Suomen kumppanuudesta.

Suomen Atlantti-Seuran kustantamasta paketista löytyy paljon positiivista Nato-näkökulmaa.

Kun skenaario-osuudessa tiivistetään Suomen Nato-jäsenyyden keskeisiä vaikutuksia, ensimmäiseksi nostetaan vahvistunut ennaltaehkäisykyky.

”Mahdollinen hyökkääjä joutuisi ottamaan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liittokunnan sotilaallinen voima – tavanomaiset joukot, ohjuspuolustuksen suorituskyvyt ja viime kädessä ydinaseet”, Honkanen kirjoittaa.

Sen jälkeen kerrotaan, kuinka suomalaiset huolehtisivat yhä itse oman maansa puolustuksesta, mutta ei yksin. Vastaavasti Suomi tukisi hyökkäyksen kohteeksi joutuneita Nato-maita.

Sitten huomautetaan, että Suomi päättäisi edelleen esimerkiksi yleisestä asevelvollisuudestaan, eikä jäsenyys velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, tukikohtia tai joukkoja.

Tähän päälle kerrotaan, että Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle vain noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Se Nato-skenaariossa mainitaan tosin myös, että Suomi pyrkii pitämään puolustusmenonsa kahden prosentin tasolla BKT:sta, ”johon ne nousivat hävittäjähankintojen jälkeen”.

Euroina kaksi prosenttia viimevuotisesta BKT:sta tarkoittaisi pyöreästi 4,7 miljardia. Puolustusbudjetin hyppäys nykytasoon verrattuna olisi pari miljardia.

Suomen Atlantti-Seuran Nato-raportin kirjoittaja Karoliina Honkanen työskentelee puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston neuvottelevana virkamiehenä. Raportissa todetaan, että se on tehty vapaa-ajalla yksityishenkilönä, eivätkä siinä esitetyt näkemykset edusta puolustusministeriön virallisia kantoja.

Raportti on turvallisuuspoliittinen keskustelunavaus. Siinä ei suositeta esimerkiksi Nato-jäsenyyden hakemista tai hakematta jättämistä.

”Tämän raportin tavoitteena on osaltaan tarjota ajantasaisia arvioita suomalaiseen Nato-keskusteluun ja lisätä sen tietopohjaa. Raportti syventää tarkastelua erityisesti puolustuspolitiikan näkökulmasta. Nato-jäsenyys olisi poliittinen päätös, johon ei tässä raportissa oteta kantaa”, Honkanen kirjoittaa.

Suomen Atlantti-Seuran puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sdp) pohdiskelee raportin esipuheessa kuitenkin myös jäsenyyskysymyksen poliittisia ulottuvuuksia ja itse hakuprosessia.

”Naton näkökulmasta Suomi olisi varmasti tervetullut jäseneksi. Liittyminen on kuitenkin monivaiheinen prosessi, joka edellyttää Suomen halun liittyä, kutsun Natosta, Nato-maiden yksimielisen päätöksen ja jokaisen Naton jäsenmaan parlamentin hyväksynnän. Liittyminen 20 vuotta sitten olisi kenties ollut helppoa. Tänä päivänä Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden poliittinen hinta ja riskit voisivat olla suuremmat”, europarlamentissa nyt lopettava Jaakonsaari kirjoittaa.