Valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen työryhmän mukaan tarve rakenteellisille uudistuksille on entistä suurempi Suomessa, eikä niiden tekemistä pidä hidastaa koronvirusepidemian vuoksi.

Työryhmän 2. vaiheen raportissa todetaan, että velkasuhteen vakauttaminen 2020-luvun aikana vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin 7 miljardilla eurolla. Tämä on ryhmän mukaan kuitenkin vain vähimmäistavoite.

Sanna Marinin (sd) hallitus käsittelee Hetemäen työryhmän 2. vaiheen raporttia iltakoulussa tänään maanantaina.

Raportti esittelee joukon tuttuja keinoja julkisen talouden vahvistamiseksi: julkisten menojen kasvun hidastaminen, veronkorotukset ja rakenteelliset uudistukset, joilla lisätään työllisyyttä, vahvistetaan talouskasvun edellytyksiä tai kasvatetaan julkisen hallinnon tuottavuutta.

Raportti luo myös synkän näkymän niin maailman kuin Suomen taloudesta. Koronapandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän pysähdyksen kansainvälisessä taloudessa, ja maailmantalouden ennustetaan syöksyvän pahimpaan taantumaan 1930-luvun jälkeen. Osa taantuman vaikutuksista voi olla myös pitkäkestoisia riippuen paljon epidemian kestosta. Maailmankaupan painuminen laskuun ja investointien väheneminen heikentävät teollisuuden näkymiä. Riskinä on, että vientimarkkinoiden elpyminen vie pitkään.

Pitkän aikavälin vaikutukset riippuvat kuitenkin kriisin kestosta. Jos määräaikaiset lomautukset muuttuvat työttömyysjaksoiksi, voi seurauksena olla pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Työttömyyden pitkittyminen aiheuttaisi paitsi inhimillisiä ja sosiaalisia kustannuksia, myös taloudellisia kustannuksia sitä kautta, että korkea rakennetyöttömyys heikentää työmarkkinoiden toimivuutta. Erityisesti pandemian toinen aalto olisi myrkkyä Suomen taloudelle.

Työryhmän mukaan Suomessa erityisesti palvelualat ovat kärsineet pandemiasta ja rajoitustoimista. Nyt myös teollisuuden suhdanne on heikentynyt ja syksyllä ongelmat voivat alkaa näkyä myös siellä. Koronapandemialla on ollut jo nyt merkittäviä vaikutuksia myös julkiseen talouteen.

Suomi tarvitsee ketterän strategian - viestinnän avoimuuteen kiinnitettävä myös huomiota

Hetemäen työryhmän mukaan kriisin akuutin vaiheen jälkeen jälleenrakennuksesta pitää päättää ennustettavan, mutta ketterän strategian avulla. Ketteryyttä tarvitaan, sillä pandemian vaikutuksiin liittyy vielä paljon epävarmuutta. Raportissa mainitaan myös useampaan kertaan, että avoimeen ja selkeään viestintään tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota, koska se vähentää epävarmuutta ja auttaa yrityksiä ennakoimaan tilannetta.

Raportin mukaan yhteiskunnan tuki ja toiminta kriisin eri vaiheissa voidaan jakaa kolmeen keskenään vaiheeseen. Ne ovat ylläpito-, jälkihoito- ja jälleenrakennusvaihe, jotka ovat osin päällekkäisiä. Esimerkiksi jälleenrakennustoimiin kuuluvat rakenteelliset uudistukset tulee aloittaa jo aiemmassa vaiheessa.

Epidemian ensimmäisessä vaiheessa käyttöön otetuilla ylläpitotoimilla autetaan ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä epidemian akuutissa vaiheessa ja pyritään estämään pidemmän aikavälin haittojen syntymistä. Kun epidemia on saatu hallintaan siten, että rajoitustoimia voidaan asteittain hallitusti purkaa, voidaan siirtyä myös yhteiskunnan tukitoimissa toiseen vaiheeseen. Niin sanotussa jälkihoitovaiheessa toteutetaan toimia, joilla korjataan epidemian aiheuttamia vahinkoja ja vahvistetaan luottamusta. Nämä toimet ovat väliaikaisia. Raportissa mainitaan esimerkiksi vihreän elvytyksen hankkeet ja tuki nuorille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisryhmille tähän ryhmään sopivina tukina.

Hetemän työryhmän mukaan strategiaa toteuttamalla voidaan edistää Suomen pitkän aikavälin tavoitteita siten, että kriisistä ulos tulee entistä vahvempi yhteiskunta.