Ekonomistit ja analyytikot arvioivat, etteivät Suomen tarvitsemat uudistukset juuri etene uudella hallituskaudella. Pessimistisimpiä ovat Nordean analyytikot Lotta Lähteenmäki ja Kristian Nummelin.
”Sosialidemokraatit suosivat korkeaa verotusta eivätkä epäröi kasvattaa julkista kulutusta. Suomella on kuitenkin vastassaan suuria haasteita työikäisen väestön supistumisessa ja ikääntymiseen liittyvien menojen kasvussa”, he kommentoivat katsauksessaan.
Lähteenmäki ja Nummelin ennakoivat, että seuraavan hallituksen muodostavat todennäköisimmin sdp, kokoomus, vihreät ja rkp. Samaa mieltä on Kauppalehden haastattelema Aktian pääekonomisti Heidi Schauman.
”Todennäköisimmällä hallituskokoonpanolla on vaikea puuttua Suomen ongelmiin etenkin, kun globaali talouskasvu on hyytymässä. Vasemmalta oikealle ulottuvan hallituskoalition on luultavasti kaikkein vaikein saada aikaiseksi välttämättömiä uudistuksia työmarkkinoilla”, Lähteenmäki ja Nummelin sanovat.
Heidi Schauman kertoo kuitenkin olevansa vähemmän huolestunut tulevasta talouspolitiikasta nyt, kuin mitä hän oli ennen vaaleja. Näin siksi, että hallitusneuvotteluista näyttää tulevan tiukat, jolloin kaikki joutuvat tekemään kompromisseja ja jyrkimmät vaalikeskustelut alkavat laimentua.
”Luulen, että hallitusneuvottelujen yhteydessä puolueet pääsevät takaisin talousteemoihin ja realiteetteihin, jotka jäivät vaalien alla taustalle.”
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että kokoomus luultavasti kokee tarpeelliseksi puolustaa edellisen hallituksen uudistuksia työmarkkinoiden puolella ja tarvetta parantaa julkisen talouden tasapainoa.
”Antti Rinteen johtama sdp löytäisi helpoimmin sielun sympatiaa vaalivoiton saaneesta vasemmistoliitosta, mutta kokoomukselle vaaliohjelman sovittaminen yhteen vasemmistoliiton kanssa voisi olla hankalaa. Vaalitappion kärsinyt keskusta saattaa vetäytyä oppositioon rakentamaan uutta linjaa, mutta ei hallitustaivalta voi täysin mahdottomana pitää, jos keskusta siirtyy alkiolaiseen suuntaan”, hän ennakoi omassa katsauksessaan.
Kuoppamäen mukaan näyttäisi olevan muutamia asioita joista puolueet ovat kohtalaisen yhtä mieltä: Vaaliohjelmissa korostettiin satsauksia tutkimukseen, koulutukseen ja infrastruktuuriin.
”Näitä voi pitää tärkeinä talouden kasvupotentiaalin ja vetovoimaisuuden lisäämisen kannalta. Varhaiskasvatus saanee lisää vastuuta ja resursseja. Työperäisen maahanmuuton määrän lisääminen saattaa myös yhdistää muita puolueita kuin perussuomalaisia. Kilpailukykyinen verotus on jo hankalampi asia, vaikka ikääntyvät eurooppalaiset maat kilpailevat yhteismarkkinoilla osaavasta työvoimasta ja yrityksistä”, hän kommentoi.
Suuret puolueet voisivat Kuoppamäen mukaan päästä yhteisymmärrykseen myös sosiaaliturvan yksinkertaistamisesta pienin askelin perustulon suuntaan, mutta turvan mitoituksesta ja vastikkeellisuudesta onkin hänen mukaansa jo paljon vaikeampi sopia.
”Puolueet haluaisivat tukeutua tiukasti arvopohjaansa, mutta käytännössä joudutaan myymään useita vaalilupauksia hallitusneuvotteluissa. Työmarkkinakysymykset taitavat olla hallitusneuvotteluiden iso haaste, jos vasemmisto haluaa lähteä kumoamaan aktiivimallia ja paikallinen sopiminen ei etene.”
Kuoppamäki arvioi, että finanssipolitiikka todennäköisesti nytkähtää löysempään suuntaan ja verotus kiristyy ainakin haittaverojen osalta.
”Julkisten menojen merkittävä lisääminen ei toisaalta ole mahdollista tilanteessa, jossa valtiontalous on nousukaudella alijäämäinen ja väestön ikääntyminen aiheuttaa kasvavia menopaineita jo lähitulevaisuudessa. Talouskasvu on hidastumassa, mutta talous kuitenkin yhä kasvaa ja työmarkkinat ovat kireät, minkä vuoksi rajallinen finanssipolitiikan liikkumavara julkisten menojen lisäyksen suuntaan kannattaisi säästää heikompaan hetkeen. Taloudessa ei ole jakovaraa merkittävään tulonsiirtojen lisäämiseen”, hän toteaa.
Sote-uudistuskin tarvitaan, mutta Kuoppamäen mukaan se kannattaisi toteuttaa hallittavan kokoisina paloina riittävän pitkällä aikajänteellä.
”Kerralla ei tarvitse saada täydellistä, koska mallia pitäisi voida muuttaa kun havaitaan puutteita. Tässä tarvitaan yhteistyötä puoluerajojen yli, syyttely ei palvele ketään. Keskustapuolueen tappio helpottaa monien maakuntien mallista luopumisen.”
Nordean Lotta Lähteenmäki ja Kristian Nummelin eivät usko tulevan hallituksen pystyvän politiikallaan auttamaan Suomen paluuta korkeimman luottoluokituksen kerhoon.
”Emme kuitenkaan pidä luottoluokituksen laskua todennäköisenä ainakaan lyhyellä aikavälillä. Avainasioita ovat rakenteelliset uudistukset, jotka ovat vaikeita, mutta eivät mahdottomia.”
Lue myös:
Nyt tuli ensimmäinen reaktio soten kaatumiseen – Strategi: ”Ei ole helppoa”
Luottoluokittajilta kylmä suihku Suomelle: Ekonomisti: ”Luokituksen nosto ei lähellä”
Eilisissä eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi nipin napin sdp 40 paikalla. Kakkosena oli perussuomalaiset 39 paikalla ja kolmantena kokoomus 38 paikalla.
Valtioneuvoston kanslia kertoi maanantaina, että hallituksen muodostaminen käynnistyy uuden eduskunnan järjestäytymisen ja valtiopäivien avajaisten jälkeen.
”Vaaleissa eniten kansanedustajia saaneen eduskuntaryhmän edustaja kutsuu ryhmien edustajat neuvotteluun, jossa sovitaan hallitusneuvottelujen tunnusteluvaiheen vetäjästä”, valtioneuvoston kanslia tiedottaa.
Valtiopäivien avajaiset ovat torstaina 25. huhtikuuta.
Lisää aiheesta:
Pääekonomistin karu havainto velkaantumisesta: ”Suomi on tässä suuri poikkeus”
