Talousnobelisti Bengt Holmströmin demokratiapuheet ovat synnyttäneet vilkkaan keskustelun etenkin politiikan tutkijoiden keskuudessa. Holmström sanoi Helsingin Sanomissa, että politiikasta on tullut jo liian läpinäkyvää.

Yhdysvaltalaisessa MIT:ssä taloustieteen professorina toimivan Holmströmin mielestä ihmiset eivät enää luota poliittisen järjestelmään lisääntyneen avoimuuden takia.

Kommentit ovat herättäneet huomiota somessa ja mediassa. Helsingin Sanomien jatkojutussa neljä tutkijaa arvosteli näkemyksiä kovin sanoin ja katsoi, etteivät puheet kestä kriittistä tarkastelua. Lehden haastattelemat tutkijat olivat valtio-opin professorit Maija Setälä ja Tapio Raunio Turun ja Tampereen yliopistoista sekä akatemiatutkija Hanna Wass ja politiikantutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta.

– On todella outoa ja demokratialle vaarallista ajatella, että ikään kuin jonkun rationaalisen, elämää suuremman ymmärryksen valaisemat eliitit päättäisivät puolestamme, Palonen sanoo Helsingin Sanomissa.

Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistonlehtori Johanna Vuorelma yhtyi kritiikkiin Ylen Ykkösaamussa tänään ja sanoi, että Holmströmin perusteesi on virheellinen. Vuorelman mukaan epäluottamus politiikkaa kohtaan on ollut Suomessa varsin suurta jo vuosikymmenten ajan, eikä ole yhteydessä avoimuuden lisääntymiseen. Sen sijaan Euroopassa on nähtävissä trendi, jonka mukaan talouskriisin jälkeen luottamus poliittisiin instituutioihin on heikentynyt merkittävästi, mutta se taas ei liity avoimuuteen.

Vuorelma pitää erikoisena myös sitä, että Holmström nosti esimerkkinä esiin sote-uudistuksen. Holmströmin mielestä sote on esimerkki siitä, millaisia ongelmia liiallinen avoimuus tuottaa. Vuorelman mielestä kuitenkin sotessa avoimuudella on ollut pikemminkin korjaava vaikutus ja ongelmat ovat liittyneet pitkälti lehmänkauppaan, jossa maakuntamalli ja valinnanvapaus sidottiin toisiinsa suljettujen ovien takana.

Kriittinen on myös Åbo Akademin valtiotieteen professori Kimmo Grönlund Twitterissä hiukan ironiseen sävyyn.

– Bengt Holmström saisi olla tyytyväinen, kun saa valtavasti huomiota puheistaan demokratiasta, jonka asiantuntija hän ei ole. Pohdin juuri omaa taloustieteen avaustani tässä, Grönlund twiittasi eilen torstaina.

Demokratian asiantuntijoilla Grönlund viittaa oman alansa, valtio-opin asiantuntijoihin. Hän myös huomauttaa, että eduskunnassa on valiokuntatyö ja kuntien lautakunnat, joissa käydään pääosin ei-julkista keskustelua.

– Mutta kun politiikka nähdään ”diilien”-tekona, ollaan kaukana demokratiasta, jossa päätöksentekoa on koeteltava julkisen keskustelun kautta, Grönlund twiittaa.

– Mielestäni on vain outoa, että Holmströmin ajatuksia demokratiasta pidetään gurun ajatuksina. Totta kai hänellä voi olla mielipide, kuten kaikilla muillakin. Mutta miksi häntä pitäisi kuulla demokratian suhteen enempää kuin ketä tahansa suomalaista?

Myös Vuorelma viittaa valiokuntiin.

–Edelleen merkittävin areena lainsäädäntövallan näkökulmasta on valiokuntatyöskentely, mikä ei ole julkista. Esimerkiksi täysistuntokeskustelut, mikä on varmasti se selkeästi kansalaisille näkyvä osa, on paljolti Holmströmin mainitsemaa performatiivisuutta tai näyttelemistä, mutta täysistuntosali ei ole se paikka, jossa tehdään päätöksiä, vaan areena, jossa oikeutetaan niitä päätöksiä, Vuorelma selvensi Ykkösaamussa.

Keskusteluun puuttui myös vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö, jonka mielestä taloustieteilijöitä arvostetaan nykyään liikaakin.

– Elämme vähän sellaista aikaa, jolloin taloustieteilijä on yhtäkkiä kaikkien alojen asiantuntija. Voisi sitä vähän kuunnella myös muita käyttäytymistieteilijöitä, valtio-oppineita, sosiologeja, köyhyystutkijoitakin, jos halutaan laajempaa ymmärrystä yhteiskunnasta, Niinistö twiittaa Grönlundin aloittamassa kommenttiketjussa.