Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virénin mielestä perustulo ei ole järkevä hanke.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus käynnistää perustulokokeilun, jonka esiselvitys on nyt valmistunut. Esiselvityksessä ei otettu yksiselitteistä kantaa siihen, miten perustulo pitäisi toteuttaa, mutta siinä käydään pääsääntöisesti läpi kahdentasoista perustuloa eli 550 ja 750 euron malleja.

Lue lisää: 550 €/kk: Tästäkö 845 000 suomalaisen joukosta saajat valitaan?

Virénin mielestä esiselvityksessä nousee esiin monia sekä nykyjärjestelmän että ehdotetun osittaisen perustulon ongelmat.

Virén kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan, että perustulo olisi hankkeena mannaa poliittisille puolueille.

Lue lisää Puheenvuorosta: "Perustulo ei ole järkevä hanke"

– Ne pääsisivät taas kerran jakamaan rahaa, ikään kuin rahan jakamatta jättäminen olisi tämän yhteiskunnan suurin ongelma. Samalla huomion voisi kääntää kansantalouden surkeasta tilasta kilpalaulantaan tulonjaosta. Ja kun tulojen jakauma on äärimmäisen vino vasemmalle, lopputuloksen arvaa. Otetaan rahaa niiltä, joilla sitä on. Hyvätuloisille ja yrittäjille ei voi suositella muuta kuin, että pakatkaa laukkunne, kun vielä ehditte, Virén kirjoittaa.

Virén viittaa aiempiin perustulokokeiluihin, joita on tehty lähinnä Yhdysvalloissa 1970-luvulla.

– Perustulon kannalta suurin ongelma näiden kokeilujen tuloksissa on se, että työn tarjonta supistui kaikissa tapauksissa huomattavasti; suuruusluokan ollessa noin 10 %. Tämä on tietenkin paha asia, koska se implikoi, että myös tuotannon määrä supistuu. Eli jaettavaa rahaa on vastaavasti vähemmän. Uudistuksen tavoitteen pitäisi tietenkin olla päinvastainen, Virén kirjoittaa.

Virénin mielestä perustulon toteuttamiseen liittyy lukemattomia kysymyksiä.

– On helppo sanoa, että järjestetään kokeilu, jossa jokaisella anettaan 550 tai 750 euroa. Mutta keistä kaikista puhutaan: lapsista, työikäisistä, eläkeläisistä, maahanmuuttajista? Lista on loputon. Ovatko mukana varusmiehet, vangit, aurinkorannoilla olevat siirtolaiset? Annetaanko tuki kotitalouksilla vai yksilöille? Annetaanko tuki saman suuruisena Helsingissä ja Kemijärvellä? Miten huomioidaan erot kunnallisverotuksessa ja kunnallisissa maksuissa? hän listaa.

Virén muistuttaa myös poliittisesta prosessista ja lainsäädäntöelimien käsittelyistä. Hän uskoo, että juristien otettua asiaan kantaa ei voitaisi lopulta jättää mitään ihmisryhmää perustulon ulkopuolelle.

– Ehkä vielä vakavampi haaste on poliittinen prosessi, joka ainakin minun mielestäni tekee tyhjäksi koko hankkeen. Ajatelkaa nyt, että hallitus esittää jotain perustulon summaa jollekin rajatulle väestöryhmälle? Miten esitys voi selvitä Eduskunnassa, jossa on kahdeksan hyvinvointivaltion kasvattamista (välillä rajusti) kannattavaa puoluetta. Ei mitenkään. Seuraa huutokauppa, jonka tulos voi olla mitä vaan 300, 500, 970 tai 1900 euroa kuukaudessa. Ja miksi näin käy? Siksi, että perustulon suuruudelle ja saajien piirille ei ole mitään objektiivista ja konkreettista perustelua. Viime kädessä vain tulonjaon tasauspyrkimys, Virén kirjoittaa.

Virénin mielestä perustulossa on ongelmallista se, että siinä tuelle ei ole mitään perustetta, kuten nykyjärjestelmässä.

– Opiskelijoiden tulot kaksinkertaistuisivat ja peräkamaripojat, joilla ei koskaan ole ollut aikomustakaan mennä töihin tai kouluun, saisivat omaa rahaa. En ymmärrä, miten asiat voitaisiin ratkaista eläkeläisten osalta ja mitä tekemistä asialla olisi tuloloukkujen kanssa, Virén kirjoittaa.

LUE MYÖS: Perustulosta löytyi 11 mrd. €:n pommi – Hallituksen tavoite murskaksi