Turun yliopiston taloustieteen professori, perussuomalaisten listalla eurovaaliehdokkaana ollut Matti Virén ihmettelee, kuka maksaa jatkossa suomalaisten eläkkeet.

”Kun katselee vuoden 2018 kansatalouden tilipidon ”lopullisia” lukuja, panee taas ihmettelemään, miten jatkossa selvitään. Miten eläkkeet maksetaan? Vuoden 2007 jälkeen BKT:n kasvu on ollut keskimäärin vain 0,3 prosenttia vuodessa ja henkeä kohden lasketun BKT:n kasvu negatiivinen! BKT:n pitkän aikavälin (1975-2007) trendiltä on kohta jääty 30 prosenttia”, hän huomauttaa Puheenvuoron blogissaan.

Virén muistuttaa, että syntyvyys on samaan aikaan laskenut rajusti Suomessa.

”Jokainen ymmärtää, että jos eläkeläisiä on kaksi kertaa enemmän kuin eläkkeiden maksajia, joko eläkemaksut nousevat rajusti tai sitten eläkkeet vastaavasti pienevät”, hän toteaa.

LUE MYÖS: Nyt tuli rankka viesti: Enää ei auttaisi, vaikka Suomen kaikki 30-vuotiaat alkaisivat synnyttää kolmosia – Syntyvyyskatastrofin outo erikoispiirre erottaa Suomen muista maista

Virénin mukaan ongelma on esimerkiksi ilmastonmuutosta suurempi.

”On omituista, että tämä pitkän aikavälin synkkä kuvio ei näy missään politiikkakeskustelussa, vaikka se on varmasti konkreetimpi ja nopeammin realisoituva kuin ns. ilmastonmuutos. Ongelma yleensä kuitataan jollain ”tarttis tehdä” – kommenteilla, mutta konkreettisia parannusehdotuksia saa jäädä odottamaan.”

LUE MYÖS: Ekonomistin karu laskelma Rinteen hallituksen toimista: Jopa 16 000 työllistä vähemmän, 60 000 työpaikkaa ei riitä millään

Virén ei usko siihen, että ongelma voitaisiin korjata maahanmuutolla.

”Helposti unohdetaan, että maahanmuuttajista tulee aikanaan samanlainen haaste eläkejärjestelmälle kuin kantaväestöstäkin; eivät he tule vain käymään täällä.”

”Näin alhaista lukua ei ole koskaan tilastoitu Suomessa eikä Pohjoismaissakaan”

Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi, että euroalueen työikäisen väestön kehitys tulee seuraamaan Japanin esimerkkiä alhaisen maahanmuuton skenaariossa.

”Vaikeinta on isot muutokset. Kuinka hoitaa vanhempi sukupolvi huomattavasti pienellä työikäisellä väellä. Kun muutos tapahtunut, tilanne helpottaa”, hän kommentoi Twitterissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler ja tutkimuspäällikkö Reija Klemetti pohtivat samaa teemaa blogissaan aikaisemmin tässä kuussa. He muistuttavat, että vuoteen 2018 mennessä syntyvyys laski neljänneksellä ja kuluvan vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana vähennystä oli vielä vajaat 6 prosenttia. Kokonaishedelmällisyysluku painuu selvästi alle 1,35:n.

”Näin alhaista lukua ei ole koskaan tilastoitu Suomessa eikä Pohjoismaissakaan. Aiempi ennätys on Tanskan vuoden 1983 luku 1,38”, Gissler ja Klemetti sanovat.

Väestöliiton tekemien perhebarometrien mukaan suomalaisten lapsilukutoiveet ovat pienentyneet ja yhä useampi toivoo vain yhtä lasta. Vapaaehtoisesti lapsettomiksi jäävien osuus on kyselytutkimuksissa yleensä ollut muutaman prosentin luokkaa, mutta Väestöliiton vuosien 2015 ja 2018 Perhebarometreissä heidän osuutensa oli 12 prosenttia.

Gissler ja Klemetti huoimauttavat, että päätöksen lapsen hankkimisesta tekevät lasta toivovat pariskunnat ja sinkut. Heidän päätökseensä vaikuttavat hyvin monet tekijät, mutta myös se, minkälainen viesti tulee päättäjiltä.

”Hallituksella on mahdollisuus näyttää, että Suomeen halutaan lapsia ja että myönteiseen, lapset ja lapsiperheet huomioivaan yhteiskuntaan halutaan panostaa.

Myös medialla on oma roolinsa siinä, kuinka ja millaista viestiä se kertoo lapsista, vanhemmuudesta ja lapsiperheiden arjesta. Vanhemmuus ei ole vain antamista, vaan hyvin pitkälle myös saamista – ja se unohtuu usein uutisoinnista ja keskusteluista. Hallituksen tavoite lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta voisi olla esitetyistä keinoista paras mahdollinen ja voisi pidemmällä aikavälillä jopa lisätä halukkuutta synnyttää ja kasvattaa lapsia Suomessa.”