Alijäämä paisui merkittävästi pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen budjettiriihessä, jonka loppuneuvotteluja käydään parhaillaan.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) kertoi kuitenkin jo, että alijäämäksi tulee 10,7 miljardia, kun se pohjaesityksessä oli noin 7 miljardia. Vanhanen selvensi tänä aamuna myös taustoja.

Luvun paisuminen on herättänyt huolta.

Oppositiopuolueiden kansanedustajat hämmästelevät suurta summaa. Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén ihmettelee, jos alijäämän kasvaminen ei hallituksen sisällä yhtään hirvitä.

”Keskusta lähti hallitukseen mukamas katsomaan vastuullisen talouspolitiikan perään (muistaako joku vielä ne ”kynnyskysymykset”?) ja Vanhasesta odotettiin jämäkkää valtiovarainministeriä. Nyt alijäämä kasvaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta 3,7 miljardia! On nämä kyllä aikoja”, Sirén tvittaa.

”Ensi vuoden alijäämä 10,7 miljardia euroa. Siis raha joka on paikattava lainalla tai veroilla. Taivas varjele seuraavaa hallitusta, joka näitä jälkiä korjaa”, perussuomalaisten Mari Rantanen tviittaa.

Keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska myöntää, että kyseessä on suuri summa.

”Onhan tuo järkyttävä summa, mutta niin on järkyttävä koronakin. Katsotaan, millaisin eväin hallitus huomenna tulee median eteen”, Ovaska tviittasi illalla.

Myös hallituspuolue vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vastaa ihmettelijöille.

”Ensi vuoden budjetin alijäämä hirvittää. Erityisesti kokoomuslaiset vaativat alijäämää pienemmäksi. Koronakriisi ei ole ohi. Pelkästään testaus, jäljitys ja mahdollinen rokote maksavat yhteensä arviolta ainakin pari miljardia. Pitäisikö jättää tekemättä vai leikata muualta?” Arhinmäki kysyy Twitterissä.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrila puolestaan tiedustelee, onko pohjaesityksen alijäämä koskaan kasvanut lähes neljä miljardia hallituksen neuvotteluissa. Hän ymmärtää koronatestauksen lisäkulut, mutta pohtii, onko lopuille yhtä hyviä perusteita.

EK:n johtava asiantuntija Jukka Manninen huomauttaa, että Suomella ja Ruotsilla on perin erilaiset lähestymistavat taloutensa hoitoon ensi vuonna.

”Ruotsissa hallitus panostaa ensi vuonna niin veronalennuksiin kuin investointeihin vajaat 10 miljardia ja tästä huolimatta velkasuhde laskee 42 %:iin”, Manninen tviittaa.

”Velkasuhde kipuaa aiemmin kokemattomiin korkeuksiin. Hallituksen työllisyystavoite liudentuu käsittämättömällä tavalla. Nähtäväksi jää, mitkä ovat vuoden 2021 budjetin kasvupanostukset.”

Myös Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio on huolestunut, vaikka kuntien vaikea taloustilanne on yksi budjettiriihen tärkeimmistä kysymyksistä.

”Kyllä julkiseen velkaan tulee kunnista jokunen miljardi valtion luvun päälle, mutta katsotaan nyt vielä huomiset päätökset. Tänä vuonna velkaantumistahti valtiolla huomattavasti kovempi (vajaat 20 mrd. €), eikä loppulukemaa vielä edes tiedetä. Joo, huolestuttaahan tämä”, Punakallio tviittasi eilen illalla.

Ammattijärjestö Tekniikan akateemisten (TEK) viestinnän asiantuntija Sara Salomaa kiinnittää niin ikään huomiota 10,7 miljardin alijäämään.

”Jos ei tuo luku jollain tasolla järkytä, ei varmaan järkytä mikään”, hän tviittaa.