Hallituksella ei käytännössä ole juuri pelivaraa tänään käynnistyneessä kehysriihessään, sanoo budjettipäällikkö Hannu Mäkinen valtiovarainministeriöstä. Hän painottaa, että menokatto pysyy voimassa huolimatta lisääntyneistä verotuloista.

Kehysriihen lähestyessä hallituspuolueiden sisällä on syntynyt erimielisyyttä siitä, onko kehysriihessä jakovaraa vai ei. Sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo on puhunut kohtuullisesta jakovarasta, minkä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on tyrmännyt.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman mukaan kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot olisivat ensi vuonna 1,2 miljardia euroa pienemmät kuin huhtikuussa 2015 päätetyssä valtiontalouden teknisessä kehyksessä. Budjettipäällikkö Mäkisen mukaan hallitusohjelman tarkoitus oli, että säästötoimilla painetaan menot alemmalle tasolle.

–Siinä on kyllä pysytty. Niin on toimittu, kuin hallitusohjelmassa on linjattu.

Menot ovat pysyneet kehyksessä, mutta verotulot ovat kasvaneet enemmän kuin alun perin arvioitiin. Kehyksessä on kuitenkin kyse menojen hallinnasta ja hillinnästä.

–Aika paljon näissä neuvotteluissa on kysymys siitä, miten saadaan kehyksen sisään uudelleenkohdennuksia.

Mäkinen painottaa, että hallitusohjelmassa vuonna 2015 määritelty kehys ”rajoittaa ehdottomasti” päätöksiä, eikä kehystä voi ylittää, vaikka verotulot olisivat millaiset. Vuoden 2015 hallitusohjelman mukaiset kehysmenot ovat 43 miljardia euroa vuonna 2019.

–Jakovaraa ei voi olla kehyksen yli. Jos kehyksen sisällä on tilaa, silloin periaatteessa on mahdollista jakaa jotakin, mutta jakovaraa rajoittaa kehyksen taso ja sen yli ei voida mennä.

Mäkisen mukaan julkisuudessa käydyssä jakovarakeskustelussa on kysymys myös siitä, missä vaiheessa päästään tilanteeseen, jossa Suomi ei enää velkaannu. Mäkinen muistuttaa, että lähtökohtaisesti nousukaudella pitäisi päästä ylijäämäiseen budjettiin, mutta Suomella budjetti on yhä alijäämäinen ja elämme velaksi.

–Meillä on enemmän menoja nyt kuin meillä on tuloja ja otamme koko ajan lisää velkaa menojen rahoittamiseksi siitä huolimatta, että verotulot ovat kasvaneet. Jos menoja lisätään, se lisää velanottoa.

Mäkisen mukaan on kohtuullista olettaa, että jossain vaiheessa päästään tilanteeseen, jossa ei enää velkaannuta ja päästään lähemmäs talouden tasapainoa – etenkin, kun talouskasvu on jatkunut jo kauan. Menoja ei hänen mukaansa ole varaa lisätä tilanteessa, jossa yhä velkaannutaan.

Menoja voidaan Mäkisen mukaan järjestellä uudelleen kehyksen sisällä ja toisaalta menotarpeiden laskiessa syntyy liikkumatilaa, jota voidaan kehysriihessä käyttää.

Pystyykö tästä hallitusohjelman kirjauksen ja nykyisten menotarpeiden välisestä liikkumatilasta sanomaan nyt vielä mitään?

–Ei, koska se on juuri tässä pyörityksen silmässä. Siihen vaikuttavat niin monet tekijät, aktiiviset ja passiiviset.

Liikkumatilaa ei synny, jos jostakin ei säästetä tai joku tarve ei aidosti vähene. Mäkinen kuvailee, että jos on valmis säästämään jostakin, saman summan voi käyttää toisaalle. Mäkinen huomauttaa, että tällaisissa laskelmissa on kymmeniä asioita ristikkäin, eikä luvuista voi sanoa tässä vaiheessa vielä mitään.

Mäkisen mukaan hyvä kysymys on myös se, kannattaako kaikkea liikkumatilaa käyttää.

–Vaikka jakovaraa syntyisi kehyksessä, kannattaako sitä käyttää täysimääräisesti, koska kaikki tapahtuu velkaantumalla?

Eli hallituksella ei käytännössä kauheasti pelivaraa ole?

–No ei ole.

LUE MYÖS: Sipilän hallitus aloittaa viimeisen kehysriihensä: Huomioi nämä 5 pointtia