Hyvinvointiyritysten etujärjestö runttaa Kuntaliiton sote-laskelmat, joiden mukaan hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus aiheuttaisi miljardin euron lisäkustannukset. Hyvinvointialan liiton mukaan Kela-korvaukset, työterveys, palkat ja lainanhoitomenot on laskettu kaikki väärin.

Hyvinvointialan liiton mukaan kustannukset kasvavat vain 20–40 miljoonaa.

”Kuntaliiton kielteinen kanta sote-uudistusta kohtaan paistaa läpi, sillä muistiossa esitetyt soten lisäkustannukset ovat todellisuudessa lähempänä nollaa kuin miljardia euroa”, Hyvinvointialan liiton muistiossa todetaan.

Hallituksen sote- ja maakuntauudistuksiin liittyvät viimeiset lakiesitykset ovat parhaillaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, ja hallitus toivoo eduskunnan vahvistavan lait helmi–maaliskuun vaihteessa.

Hyvinvointialan liiton talous- ja veroasiantuntija Joel Kuuva on laskenut, että Kuntaliitto olettaa virheellisesti Kela-korvausten poiston tappavan yksityisrahoitteisen sairaanhoidon täysin.

”Tämä on rajusti virheellinen oletus”, Kuuva kirjoittaa.

Hän viittaa Kelan tutkimukseen, jonka mukaan vuonna 2016 toteutetut Kela-korvausten leikkaukset vähensivät yksityislääkärillä käyntejä vain 2,7 prosenttia. Kela arvioi, että suuri osa yksityisten palvelujen käyttäjistä jää yksityislääkäreiden asiakkaaksi, vaikka korvaukset poistetaan kokonaan.

Kuuvan laskelmien mukaan Kela-korvausten poisto siirtää julkisrahoitteisen järjestelmän puolelle palveluja noin 180 miljoonan euron edestä, ja samaan aikaan Kela-korvausten menot laskevat noin 160 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialan muistiossa huomautetaan myös, että Kuntaliitto ei ole ottanut laskelmissaan huomioon terveysvakuutusten kasvavaa suosiota, joka pitää yllä kysyntää yksityisellä puolella.

Kuntaliitto on Hyvinvointialan mielestä väärässä myös olettaessaan, että sote-uudistus hävittäisi Suomesta myös työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut. Kuuvan muistio toteaa, että työnantajat voivat jo nyt jättää sairaanhoitopalvelut työntekijän omalle vastuulle, mutta 76 prosenttia työnantajista järjestää edelleen työntekijöilleen näitä palveluja.

Työterveyshuollon kilpailukyky säilyy hyvinvointialan mielestä edelleen siinäkin tapauksessa, että julkisen puolen jonot lyhenisivät. Vain osa pienimmistä työnantajista voisi luopua työterveyden sairaanhoidosta, mutta vaikutus on Kuuvan mukaan marginaalinen.

Myös Kuntaliiton arvio sote-alan palkkaharmonisoinnin vaikutuksista on Hyvinvointialan liiton mielestä liioiteltu. ”Kuntaliitto jatkaa lennokasta linjaansa” arvioimalla, että palkat nousisivat tehtäväkohtaisesti 9. desiilin tasolle eli palkkataulukoiden yläpäähän.

”Palkkojen harmonisointi ei tule toteutumaan näin äärimmäisenä. - - 75 miljoonaa euroa on lähempänä totuutta.”

Hyvinvointialan liitto huomauttaa myös, että sote-henkilöstön eläköityminen lähivuosina ”mahdollistaa henkilöstöresurssien tehokkaamman käytön”, joten palkankorotukset eivät toteudu henkilöstömenoina täysimääräisesti.

Lopuksi Hyvinvointialan Kuuva kiistää Kuntaliiton arvion siitä, että sote-kiinteistöjen lainanhoitomenot kasvaisivat, koska Kuntien Takauskeskus ei voisi taata Maakuntien Tilakeskus Oy:lle siirtyviä ja sen ottamia uusia lainoja. Kuuvan mukaan kiinteistöjen lainanhoito ei kallistu, koska Euroopan pankkiviranomainen sallii niin sanotun nollariskipainon kaikille Kuntien Takauskeskuksen lainoille.

”Lainanhoitomenot eivät edellä mainitun johdosta kasva yhtään”, Kuuva toteaa.

Hänen yhteenvetonsa mukaan sote-menoja lisää siis vuositasolla vain palkkojen harmonisointi, arviolta 20–40 miljoonaa euroa, riippuen siitä miten henkilöstömäärä sopeutuu uuteen tilanteeseen.

”Kuntaliiton laskelmissa on ilmaa yli miljardi euroa. - - Lopputuloksena on tuottavampi, tehokkaampi ja asiakaslähtöisempi sote-järjestelmä. Siitä kiittävät myös veronmaksajat ja kuntatalous”, Kuuva kirjoittaa.