Suomessa on todettu yhteensä 1446 laboratoriovarmistettua koronatartuntaa, kertoo THL. Määrä on 62 tapausta enemmän kuin eilen tiistaina.

Suomessa on testattu noin 24 200 näytettä, mikä 1 600 näytettä enemmän kuin tiistaina.

Tautiin on kuollut Suomessa 17 ihmistä. Sairaalahoidossa on 159 ihmistä, joista 62 on tehohoidossa.

Tartuntojen todellinen määrä on THL:n mukaan todennäköisesti ilmoitettua suurempi, koska kaikkia lieväoireisia tai oireettomia henkilöitä ei testata.

Tällä hetkellä COVID-19 näytteitä voidaan testata noin 2 500 päivässä ja testauskapasiteettia kasvatetaan mahdollisimman nopeasti. Kapasiteetin ollessa rajallinen THL ja sairaanhoitopiirit ovat joutuneet yhdessä priorisoimaan testattavia ryhmiä.

Näytteitä otetaan ensisijaisesti potilailta joilla on vakavia hengitystieinfektion oireita sekä terveyden- ja sosiaalihuollon henkilökunnalta, jotta henkilöstön terveys ja työvoiman riittävyys voidaan turvata.

Testauskapasiteetin salliessa myös lieväoireisilta, matkoilta palaavilta tai muilta potilasryhmiltä voidaan ottaa näytteitä lääkärin harkinnan mukaan. Jo nyt sairaanhoitopiiri- ja toimijakohtaisesti on mahdollisuus tutkia myös muita koronatartuntaepäilyjä. Tämä mahdollisuus laajenee THL:n mukaan jatkuvasti.

Koronavirustestejä tehdään sekä julkisella että yksityisellä puolella useassa laboratoriossa

Kaikki tartuntaketjut eivät ole enää Suomessa tiedossa, mutta tartuntaketjuja pyritään edelleen selvittämään, jotta epidemian etenemistä voidaan hidastaa.

Maailman tapauksista yli puolet todettu Euroopassa

Euroopassa on todettu yhteensä yli 460 000 koronavirustapausta, ja epidemia on käynnissä useissa maissa. Kaikista maailman tapauksista yli puolet on todettu Euroopassa, valtaosa Italiassa ja erityisesti Espanjassa tilanne on pahenemassa.

Myös Pohjoismaissa on raportoitu yhteensä jo yli 14 000 tapausta.

Maailmalla koronavirustartuntoja on todettu yhteensä yli 750 000. Tautiin on kuollut yli 36 000 ihmistä, mutta valtaosa tartunnan saaneista on parantunut.

Epidemia on laajalti käynnissä monissa maissa, muun muassa Yhdysvalloissa on raportoitu yli 140 000 tapausta ja määrä nousee nopeasti. Epidemian alkulähteillä Kiinassa epidemia vaikuttaa laantuneen.

Yhteensä 202 maata, aluetta ja territoriota on THL:n mukaan raportoinut tartunnoista.

Kaikkia epäilyjä ei voida testata

Suomi nostaa testauskapasiteettiaan ja THL korostaa nyt tiedotteessaan, että koronavirustestauksen nopea lisääminen on tärkeää. Suomen kapasiteetti ei kuitenkaan vielä riitä kaikkien koronavirusepäilyjen testaamiseen.

Maailman terveysjärjestön WHO:n sekä EU:n tautien ehkäisyn ja torjunnan keskuksen ECDC:n tavoitteiden mukaisesti testikapasiteettia nostetaan Suomessa jatkuvasti. Koska kapasiteetti on ollut rajallinen, sairaanhoitopiirit ja THL ovat joutuneet yhdessä priorisoimaan testattavia ryhmiä.

Testejä on tehty niille, joilla on vakavia hengitystieinfektion oireita. Lisäksi on testattu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisia, sillä hoitohenkilökunnan riittävyys on turvattava. Jo nyt sairaanhoitopiireillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus tutkia myös muita koronatartuntaepäilyjä. Tämä mahdollisuus laajenee jatkuvasti.

Siitä alkaen, kun COVID-19-epidemia havaittiin Kiinassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on korostanut, että sairastuneiden nopea tunnistaminen, hoito eristysolosuhteissa sairaalassa tai kotona sekä altistuneiden karanteeni kotona ovat tehokkaita tapoja estää jatkotartuntoja.

Riittävän näytteenotto-, testaus- ja tartunnanjäljittämiskapasiteetin tulee olla käytössä jokaisessa sairaanhoitopiirissä ja kaikilla keskeisillä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla. Yksityisten terveyspalveluiden tuottajien tulee tukea tätä toimintaa.

Testitulos auttaa jokaista sairastunutta suojaamaan lähipiiriään mahdolliselta tartunnalta. Testauksen lisääminen parantaa myös epidemian leviämisen ajantasaista seurantaa sekä torjuntatoimien oikean ajoituksen ja laajuuden arviointia.

Vasta-ainetestien laaja käyttö ei perusteltua nyt

Testaus on ketju, joka alkaa terveydenhuollossa tehtävästä näytteenotosta. Tämän jälkeen näyte tutkitaan laboratoriossa. Tuloksen perusteella potilasta hoidetaan, hänet eristetään ja tartuntaketjut jäljitetään.

Koko ketjun suorituskyky paranee sitä mukaa, kun henkilöstöön, välineisiin, reagensseihin ja suojaimiin liittyviä resurssiongelmia saadaan ratkottua. Myös laatu on olennaista. Kiireessä käyttöön otettu uusi testausmenetelmä voi antaa vääriä vastauksia.

Vasta-ainetesteillä voidaan osoittaa elimistön reaktio virukselle eli vasta-aineiden muodostuminen. Testi näyttää positiivisen tuloksen vasta, kun infektio on jatkunut pidempään tai kun henkilö on siitä jo parantunut. Siksi testi ei sovellu akuutin infektion toteamiseen, mutta sen avulla voidaan arvioida, onko henkilö aiemmin sairastanut COVID-19-taudin.

Suomen väestöstä noin 0,03 prosentilla on todettu koronavirus. Vaikka toteamattomia tautitapauksia on todennäköisesti selvästi enemmän, vasta-ainetutkimuksien laaja-alainen käyttö taudilta jo suojassa olevien löytämiseksi ei THL:n mukaan ole tällä hetkellä perusteltua.

THL:n ja yhteistyökumppaneiden tutkimushanke selvittää lähiviikkoina, paljonko vähäoireisia tai tietämättään tartunnan saaneita on väestössä. Tämä seuranta auttaa olennaisesti epidemian kulun ja tehtyjen toimien tehokkuuden seurannassa.

Pidemmällä aikavälillä verinäytetulokseen perustuva tieto mahdollisesta suojasta taudilta voi olla arvokas. Tosin vielä ei tiedetä suojan tasoa tai kestoa.