Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen piirissä pelätään, että päätös Vaasan keskussairaalan päivystysaseman poistosta on itseään suurempi signaali ja jopa askel kohti yksikielistä Suomea.

Eduskunta hyväksyi tiistaina alustavasti niin sanotun päivystysuudistuksen periaatteet. Uudistuksen myötä Suomeen tulee 12 ympärivuorokautista päivystyssairaalaa, joiden joukossa on Pohjanmaalta Seinäjoki, ei Vaasan keskussairaala. Rkp vastustaa uudistusta, koska on huolissaan suomenruotsalaisten oikeuksien toteutumisesta Seinäjoella.

Espoolainen nuori kuntavaikuttaja Nicholas Kujala (r.) ennakoi eduskunnan päätöstä Puheenvuoron blogissaan tiistaina . Hän kertoo ennustaneensa vaikeita aikoja jo viime eduskuntavaalien tuloksen nähtyään.

– Silloin ennustin, että Suomessa ryhdytään toimenpiteisiin jotka helpottaisivat perustuslain 17§ 1. mom. muuttamista muotoon ”Suomen kansalliskieli on suomi”. Tänään eduskunta päättää ottaa harppauksen tuota kohti, Kujala kirjoitti tiistaina ennen eduskunnan päätöstä.

Hänen bloginsa otsikko kuuluu: Enää askel kohti Suomen yksikielistä tulevaisuutta. Kujalan mukaan hallituksen 12:sta päivystyssairaalan ratkaisu on erikoinen, koska niin kutsuttu ”12+1”-malli ei arvioiden mukaan tulisi kauheasti 12 sairaalan mallia kalliimmaksi. Lisäksi Seinäjoellakin on myönnetty, että kaksikielisten palveluiden turvaaminen tulee olemaan haaste.

– Seinäjoella 97,6% asukkaista ovat suomenkielisiä ja 0,2 ruotsinkielisiä. Tästä on helppo todeta että lähtökohdat kaksikieliselle erityissairaalalle eivät ole hyvät. Kummassakaan kunnassa ei ole vastustettu 12+1 mallia, päinvastoin, kummassakin on sitä kovaan ääneen vaadittu. Miksi hallitus ei kuuntele, Kujala ihmettelee.

Hänen mukaansa lista ruotsinkielisten aseman heikennyksistä on pitkä.

– Suomessa suljetaan ainoa käräjäoikeus, jossa enemmistökieli on ruotsi (Pietarsaari). Suomessa suljettiin aikoinaan Tammisaaren synnytyssairaala, nyt suljetaan myös Porvoon synnytyssairaala. Suomessa valmistellaan alueellisten kielikokeilujen käyttöönottoa, mahdollisesti muuallakin kuin itä-Suomessa, Kujala kirjoittaa.

– Tänään Suomessa lakkautetaan Vaasan keskussairaalan täyspäivystys, ja ulkoistetaan se Seinäjoelle. Tänään on aloitettu uusi kappale Suomen historiassa, jossa tulevaisuus on yksikielinen.

Kujala väittää, että edessä on ”perustuslakimuutoksen vireillepano lähiaikoina”.

– Suomen Hallitus näyttää kerta kerran jälkeen että kaksikielisyys ei ole heille tärkeä asia. Hallitus jossa istuu muun muassa Kansallinen Kokoomus, joka yleensä on suht avoimesti kannattanut kaksikielisen Suomen ajatusta, ymmärtäen meidän historiaamme. Valitettavasti tämä on synkkä päivä suomenruotsalaisille, Kujala kirjoittaa.

Hän uskoo, että tällaisten päätösten mukaanyhä useampi korkeakoulutettu ruotsinkielinen muuttaa Suomesta pois”.

Eduskunnassa arvioita: signaali suomenruotsalaisille

Myös eduskunnan keskustelussa kuultiin arvioita, joiden mukaan päivystyspäätös on suurempi asia kuin miltä näyttää.

– On mielestäni tärkeää muistaa, että tällä on suurempi merkitys kuin yhden sairaalan perustaminen tai yhden päivystyksen turvaaminen. Kysymys on siitä signaalista, minkä annamme Suomen kansalaisille, Suomessa asuville ruotsinkielisille ja ehkä kaikille muillekin, jotka laskevat, että perusoikeudet ovat jollain tavalla heidän turvanaan, sanoi Eva Biaudet (r.).

– Tässä ajassa on paljon sellaisia merkkejä, että me emme ymmärrä niitä rakenteita, joilla oikeusvaltio ja tällainen pohjoismainen hyvinvointivaltio rakentuu, ja hyvin heppoisin perustein olemme nakertamassa sitä peruskiveä, jolle Suomen menestys on rakentunut.

Hän toivoi, että ”kaksikielisyys voisi toteutua myöskin arjessa, myös silloin, kun ihminen on heikoimmillaan, kun on sairas”.

Myös toinen oppositiopoliitikko Ville Niinistö (vihr.) katsoo, että Suomen suhtautumisessa kaksikielisyyteen on tapahtunut muutoksia.

– Suomessa on aina ollut tapana, että valtiomiehet ja -naiset tiukassa paikassa puolustavat molempien kansalliskieltemme asemaa. Olin eilisiltana aika hämmentynyt, kun harkittiin tämän prosessin jälkeen, mitä päivystysasetuksen osalta ja tämän uudistuksen osalta on käyty, että pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Orpo tulevat varta vasten tänne illalla äänestykseen vastustamaan asian pöytäämistä, joka olisi antanut mahdollisuuden sille, että olisi oikeasti harkittu sitä, ovatko perustuslakivaliokunnan asettamat edellytykset kielellisistä oikeuksista ylipäätään tässä lakiuudistuksessa toteutumassa, Niinistö ihmetteli.

– Jos me olisimme eläneet siinä Suomessa, mikä meillä vielä oli 10 tai 15 vuotta sitten, kun pääministerinä oli Paavo Lipponen, niin luulen, että pääministeri olisi puhaltanut pilliin ja katsonut tämän asian uudestaan läpi, niin että kielelliset oikeudet tulevat turvatuiksi, Niinistö jatkoi.

Rkp:n kansanedustaja Anders Adlercreutz kirjoitti samasta huolesta blogissaan maanantaina.

– Kaksikielisen hoidon epäämisellä olisi myös muita huolestuttavia seurauksia. Siitä muodostuisi ennakkotapaus, jonka mukaan todettaisiin, että kansalaisten oikeus palveluun omalla kielellään on toissijainen poliittisille tavoitteille. Silloinkin kun se helposti olisi järjestettävissä. Ja tämä olisi suuri periaatteellinen isku Suomen kaksikielisyydelle, asialle, jonka eteen Suomen Keskustakin on aikaisempien puheenjohtajien kausilla tehnyt työtä, Adlercreutz kirjoittaa.

Lue myös: Nyt pakkoruotsille vastustusta vihreistäkin: ”Miksi sitä opiskellaan?”