Sunnuntaina ratkeaa Valko-Venäjän presidentinvaalit. Äänestyskopissa on vastassa sama nimi jo kuudetta peräkkäistä kertaa: istuva presidentti Aleksandr Lukašenko.

Autoritaarisesti maata johtavalle Lukašenkolle ei nähdä olevan aitoa uhkaa vastaehdokkaasta, vaikka hänen kyselytutkimuksissa mitattu kannatustasonsa on matala. Valko-Venäjän kansallisen tiedeakatemian kesäkuisen tiedon mukaan maan pääkaupungin Minskin asukkaiden keskuudessa vain 24 prosenttia luottaa Lukašenkoon johtajana.

Presidentti on tehnyt virkaa jo 26 vuotta eikä aio astua sivuun. Itse äänestys toteutuu tavoin, joiden puitteissa ei voida varmistua lopputuloksen rehellisyydestä tai sen koommin koko toimituksen demokraattisuudesta. Vaaleissa ei ole läsnä kansainvälisiä tarkkailijoita.

Lukašenko on myös erikoislaatuisesti aiemmin kertonut muokanneensa mielivaltaisesti vuoden 2006 presidentinvaalien tulosta. Vuonna 2009 venäläisen Izvestija-lehden haastattelussa presidentti ilmoitti tiputtaneensa voittoprosenttinsa 93 prosentista "jonnekin 80 prosentin paikkeille", jotta vaalitulos vaikuttaisi realistisemmalta . Virallinen tulos oli 83 prosenttia.

Kesän mittaan Valko-Venäjän oppositiovoimat ovat kuitenkin saaneet kampanjoidessaan uudenlaista virtaa, jota ei ole nähty pitkiin aikoihin. Se voi laskea Lukašenkon suosiota entisestään. Vaikka vaaleissa voidaan odottaa voimahallitsijalle jatkokautta, on haastajarintama saanut pyöränsä rullaamaan – eikä mielenosoituksille ole nähtävissä toistaiseksi loppua.

Pettymys valtakoneistoa kohtaan todennäköisesti kärjistyi nyt osittain koronan vuoksi: Lukašenko suhtautui lepsusti virusuhkaan eikä määrännyt vastatoimia. Huolenpito kansasta epäonnistui lupauksista huolimatta. Kuten muuallakin, pandemian talousseuraukset alkavat painaa päälle, mikä lisää entisestään taakkaa Lukašenkon niskassa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Viruksista viis. Vuodesta 1994 asti Valko-Venäjää hallinnut Aleksandr Lukašenko ei ottanut koronaa vakavasti. Pahimman koronapelon aikaan maaliskuun lopulla toimittajat yhyttivät hänet sisäjäiltä jääkiekkoiluhommista. ”Ei täällä ole mitään viruksia”, presidentti tokaisi.Kuva: EKATERINA SHTUKINA / SPUTNIK / G

Vähän erilaiset vaalit

Venäläinen talousmedia Kommersant arvioi, että nämä Valko-Venäjän presidentinvaalit poikkeavat selvästi edellisistä. Ensinnäkin oppositio on ensi kertaa moniin vuosiin löytänyt yhteisen sävelen ja kyennyt asettumaan yhteisen ehdokkaan ja linjan taakse. Toisekseen opposition pääehdokkaan vaalitapahtumat ovat keränneet paljon väkeä ja hän on saanut enemmän tukea kuin mitä olisi saatavissa vain esiintymällä protestivaihtoehtona.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan huomioi vaaleissa erään toisen poikkeuksellisen piirteen: muutosvaatimuksia on kuulunut koulutettujen kaupunkilaisten lisäksi myös työväestön ja maaseudun asukkaiden tahoilta. Ryhmät ovat tavallisesti kannattaneet Lukašenkoa.

Lukašenkon ykköshaastaja – ainut valtakoneiston sallima oppositioehdokas – on 37-vuotias kotirouva Svetlana Tihanovskaja. Hänen miehensä on oppositiojohtaja Sergei Tihanovski, jolle napsahti kielto asettua ehdolle vaaleissa.

Aiemmin hajaantuneen opposition voima on nyt Svetlana-vaimon takana, sillä viranomaiset menivät pidättämään Tihanovskin lisäksi myös oppositiojohtaja Viktor Babarikon. Kolmas varteenotettava oppositioehdokas Valeri Tsepkalo taas pakeni lapsineen Venäjälle. Näin Lukašenko onnistui railakkaalla opposition kurituksella hankkimaan vastaansa aiempaa vahvemman rintaman.

Tihanovskajan kampanjan strategiaan kuuluu kolme askelta, jotka kertovat paljon siitä, kuinka epäluotettavina Valko-Venäjän presidentinvaaleja pidetään.

Ensinnäkin opposition tukijoita kannustetaan välttämään äänestyksen alkuvaihetta ja astumaan koppeihin mieluiten mahdollisimman lähellä varsinaisen vaalipäivän iltaa. Tällä kaiketi pyritään vähentämään mahdollisen vaalivilpin suorittamiseen käytettävissä olevaa aikaa. Kannattajia kehotetaan käyttämään valkoista rannemerkkiä "rehellisyyden ja puhtauden" symbolina.

Toisekseen Tihanovskajan leiri yrittää saada itsenäisiä vaalitarkkailijoita valvomaan äänestystä. Tämä ei ole kuitenkaan onnistunut.

"Olkaa valmiita puolustamaan ääntänne ja voittoamme. Kaikin rauhanomaisin ja laillisin keinoin", kuuluu oppositiojohtajan kolmas pyyntö.

Tihanovskaja on sijaisehdokas

Tihanovskaja ei näe itseään poliitikkona vaan sanoo ensisijaisen tavoitteensa olevan voimien kokoaminen päätehtävää varten. Se on "vallanvaihto ja rehellisten vaalien järjestäminen". Hän on korostanut olevansa sijaisehdokas, jonka olisi määrä raivata tie todellisiin vapaisiin vaaleihin.

Naisen poliittiset linjaukset eivät poikkeakaan radikaalisti Lukašenkon politiikasta, vaan erot ovat räikeimmät yleisissä valtionjohdon ihanteissa. Lukašenko pitää poliittisia vankeja, Tihanovskaja haluaa vapauttaa heidät. Tihanovskaja kuitenkin on sanonut näkevänsä, että vapaat ja reilut vaalit voisivat avata uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön lännen kanssa.

Valko-Venäjä on perinteisesti ollut hyvin läheinen Venäjän kanssa. Viime syksynä maat allekirjoittivat uuden taloudellisen integraation sopimuksen, jonka tavoitteena olisi osittain yhdistää Venäjän ja Valko-Venäjän taloudet vuoden 2021 jälkeen. Suurin uudistus olisi yhteisen verotusjärjestelmän luominen. Uutinen on herättänyt varsinkin Valko-Venäjän oppositiotahoissa huolta liiallisesta lähentymisestä Venäjään.

Lukašenko on luvannut, että täyttä yhdistymistä maiden välillä ei tulisi koskaan. Vaikka Valko-Venäjä on taloudellisesti ja sotilaallisesti riippuvainen Venäjästä, Lukašenko ei ole halunnut esiintyä Kremlin sylikoirana. Esimerkiksi kesäkuussa hän syytti Venäjää sekaantumisesta nyt käytäviin vaaleihin.

On kuitenkin selvää, että edellä mainitun kokoluokan yhteistyöhankkeet ainakin vievät Valko-Venäjältä toiveita lisääntyvästä yhteistyöstä lännen kanssa.

Tihanovskaja puhuu Meduzan haastattelussa erityisesti itsenäisyyden tärkeydestä: "Itsenäisyys on absoluuttinen arvomme, emme myy sitä, emme tee sillä vaihtokauppaa, emme edes keskustele tästä kysymyksestä".

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Suosio. Tihanovskaja on taustajoukkoineen vetänyt parhaimmillaan kymmeniätuhansia ihmisiä vaalitapahtumiinsa. Kuva: TATYANA ZENKOVICH

Ei läpimurto, mutta henkinen käänne

Opposition yhteisehdokkaan täytyisi saada iso äänienemmistö vaaleissa, jotta kepulikonsteihin kykenevä ja niihin taatusti valmis valtakoneisto ei voisi viilata tulosta mieleisekseen. Sen kokoluokan äänivyöry vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Opposition tarkkaa kannatusta on tosin lopulta vaikea saada selville vaalienkaan jälkeen, sillä niiden tulos on valmistauduttava tulkitsemaan suolaripauksen kera.

Joka tapauksessa Lukašenkon ikuisen valtakauden kriitikot ovat saaneet tuulta purjeisiin ja voivat jatkaa nosteessa ollutta oppositiopolitiikkaa hävittyjenkin vaalien jälkeen.

On kuitenkin vaara, että Lukašenko lisää kierroksia opposition toiminnan rajoittamisessa, mikä katkaisisi siivet liikkeeltä. Kuten voimapoliitikon aina, on hänen siinä tapauksessa mitoitettava puristuksensa oikeasuhtaiseksi, jotta vastareaktiona ei nouse todellista kapinaa.

Vaalien tuloksesta huolimatta Valko-Venäjällä on auennut nyt uusi vaihtoehdon tunnelma. Oppositio on jo oivaltanut toimintamahdollisuutensa ja sillä on nyt hyvät lähtökohdat kuroa kiinni hajaannuksensa pienimmän yhteisen nimittäjän merkeissä: vapaiden vaalien järjestämisen vuoksi.

Lue seuraavaksi: