Eurosta eroaminen ei muuttaisi merkittävästi tilannetta Suomen taloudessa. Näin arvioi tanskalainen ekonomisti ja eurotutkija Jens Nordvig Uuden Suomen haastattelussa.

-Maa, jolla on vielä suhteellisesti aika vähän velkaa, kuten Suomi, voisi erota eurosta suhteellisen sujuvasti. Erolla voisi olla positiivinen vaikutus lähinnä vientiin valuutan heikentymisen kautta. Mitään suurta vaikutusta sillä ei kuitenkaan olisi, euroalueen tilanteesta hiljattain kirjan “The fall of the euro” kirjoittanut Nordvig sanoo.

Suomen eurosta eroaminen olisi Nordvigin mukaan perusteltua juuri siksi, että paikallinen valuutta, Suomen tapauksessa markka, olisi euroa heikompi ja auttaisi siten vientiä. Se antaisi talouspolitiikalle myös enemmän joustomahdollisuuksia.

Pienen euromaan lähtö valuuttaunionista ei Nordvigin mukaan uhkaisi koko euroaluetta. Suomen eroamisella olisi eniten vaikutusta sen eurossa mukana oleviin kauppakumppaneihin erityisesti Baltiassa.

-Se tarkoittaisi kauppataseen heikentymistä näissä (Baltian) maissa, mutta muutos ei mielestäni olisi kovin suuri. Toisaalta, jos eurosta eroaminen vauhdittaisi Suomen talouskasvua, se vaikuttaisi myös kauppakumppaneihin positiivisesti. On vaikea arvioida, kumpi vaikutus olisi suurempi.

Nordvig ei halua ottaa kantaa siihen, miten suuret euromaat kuten Saksa, Ranska ja Italia reagoisivat, jos Suomi päättäisi erota eurosta. Hän korostaa kuitenkin sitä, että minkä tahansa valtion eroaminen valuuttaunionista on täysin mahdollista.

-Eurokriisin aikana poliitikot hyvin yleisesti ilmoittivat, että euroalueesta lähteminen on mahdotonta. Nyt on kuitenkin yhä yleisemmin tiedossa, että se on mahdollista. Jokainen demokraattinen maa tekee itse päätöksensä ja tämä koskee myös sitä, mitä valuutta maassa käytetään.

Hän muistuttaa, että valuuttaunionit ovat hajonneet ennenkin ja mainitsee esimerkkinä Tsekkoslovakian rahaliittojen hajoamisen vuonna 1993.

-Se tapahtui käytännössä täysin kivuttomasti, Nordvig kommentoi.

Kirjassaan Nordvig sanoo, että alkuperäinen valuuttaunioni on itse asiassa jo hajonnut ja sen “uusi vedos” on parhaillaan syntymässä.

-Euron synnytti poliittinen kunnianhimo ajaa eurooppalaista integraatiota. Taloudella oli vain toissijainen merkitys valuutan synnyssä. Tämä on ironista, sillä omasta valuutastaan luopuminen on eräs merkittävimmistä makrotaloudellisista päätöksistä, jonka maa voi tehdä. Uusi versio ei ole vielä valmis, ja on liian aikaista sanoa varmasti, millaiseksi se lopulta muodostuu ja voiko se selvitä vallitsevasta taloudellisesta ja sosiaalisesta kriisistä.

Nordvig sanoo uskovansa, että joko euroalue yhdentyy entistä tiiviimmäksi tai sitten se hajoaa tavalla tai toisella.

– Euroopan kohtalo ja maailman rahamarkkinoiden kehityskaari riippuu ratkaisevasti siitä, miten euro kehittyy tästä lähin.

Ajatuspaja Liberan tänään julkaistussa kirjassa käydään läpi muun muassa sitä, miten eurosta eroaminen käytännössä tapahtuisi. Lue lisää täältä.