Hallituksen perustelu koulujen avaamisesta kevätlukukauden viimeiseksi kahdeksi viikoksi ei ole kestävä varsinaisen epidemian leviämisen osalta, arvostelee oppositiopuolue perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra tiedotteessaan.

Hän nostaa esiin paljon puhuttaneet Tanskan kokemukset. Maan niin sanottu tartuttavuusluku on koulujen avaamista seuranneiden kahden viikon aikana noussut lukemaan 0,9, kun se aiemmin oli 0,6. Siitä ei kuitenkaan ole varmuutta, johtuuko nousu juuri koulujen avaamisesta. Lisäksi luku on edelleen pienempi kuin yksi, mikä viittaa epidemian hidastumiseen.

”Lapset tartuttavat virusta, ja esimerkiksi Tanskassa tartunnat lähtivät koulujen avaamisen myötä nousuun. Koulujen avaaminen vain kahdeksi viikoksi, kun numerotkin taitavat olla jo annettu, ei ole mitenkään perusteltua opettamisen ja oppimisen eli koululaitoksen perustarkoituksen osalta. Siksi esimerkiksi THL:n yritys puolustella avaamista väittäen, että lapset eivät tartuta, on lähinnä surullinen”, Purra sanoo.

Hallituksen päätöksen taustalla olevan THL:n arvion mukaan lapset sairastavat koronaviruksen aiheuttaman taudin yleensä lievänä, ja nykytiedon valossa myöskään lasten rooli viruksen levittäjinä ei ole suuri. LUE LISÄÄ:

Sen sijaan niin sanotut sosiaaliset syyt ovat Purran mielestä johdonmukaisempi perustelu. Purran mielestä ”joidenkin lasten ongelmat eivät silti riitä kaikkien koulujen avaamisen ja kaikkien oppilaiden osallistumisen perusteluksi”.

”On selvää, että epidemia-aika on ollut monille jo valmiiksi ongelmista kärsiville perheille haasteellista. En kuitenkaan ymmärrä, mitä koulujen avaamisella tässä yhteydessä varsinaisesti haetaan. Sitäkö, että opettajat, joiden edelleenkin tulisi pääasiassa opettaa, hoitavat parissa viikossa ennen kesälomia etäkoulun aikana syrjäytyneiden oppilaiden ongelmat kuntoon? Pitääkö opettajien ratkoa perheiden haasteiden aiheuttamia ongelmia? Vai riittääkö pelkkä parin viikon käynti koulussa hoitamaan asian, ja sitten vain lapset kesälomalle”, Purra kysyy tiedotteessaan.

”Kuinka paljon sellaisia lapsia on, joiden pitää päästä kouluun, jotta saadaan jonkinlainen skannaus siihen, mitä kodeissa tapahtuu? Suurin osa lapsista voi kuitenkin hyvin. Suurin osa perheistä ei ole ongelmaperheitä.”

Purra katsoo, että ”mikäli tietyt lapset on aivan pakko saada kouluun, olisi voitu toimia esimerkiksi niin, että opettajat itse määrittäisivät, keitä nämä ovat”. Myös kuntien perhepalvelut ja lastensuojelu voisivat auttaa haavoittuvassa asemassa olevien tavoittamiseksi.

”Muut olisivat voineet jatkaa viimeiset kaksi viikkoa kotona. Se, että nyt kaikki siirtyvät kouluun, niin sanottujen sosiaalisten syiden vuoksi, ei ole tässä epidemiatilanteessa järkevää.”

Koronakriisin aikana suosituksi tv-kasvoksi noussut tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen toteaa tuoreessa Uuden Suomen haastattelussa, että koronatilanne on Tanskassakin hallinnassa, vaikka tartuttavuusluku on koulujen avaamisen jälkeen noussut. Hän tuo haastattelussa esiin, että ei edelleenkään kannata koulujen avaamista Suomessa, joskin sanoo ymmärtävänsä myös toisen näkökulman. LUE LISÄÄ:

Perussuomalaisten Purra katsoo, että myös lisääntyvä julkisen liikenteen käyttö, joka koulujen avautumiseen liittyy, on riskitekijä etenkin pääkaupunkiseudulla. Kansanedustaja katsoo, että koulujen avaaminen ja julkisten liikennevälineiden käytön lisääminen ovat ristiriidassa myös muiden rajoitteiden kanssa.

Purra väläyttää esimerkiksi ravintoloiden vähittäistä avaamista ”terassien, ulkokahviloiden ja henkilöstörajoitusten myötä” paremmaksi vaihtoehdoksi keventää rajoituksia.

”Yritysten kassavirran edes vähittäinen palauttaminen tulisi tarpeeseen. Myös esimerkiksi kirjastot ja muut vastaavat paikat tulisivat mieleeni ehdottomasti ennen kouluja.”

LUE MYÖS: