Yksityisiä hoivakoteja ei pidä tutkijan mukaan tuomita liian hätäisesti, vaikka tapaus Esperi Care on kuumentanut tunteet.

Jo lähes puolet tehostetun palveluasumisen tuottajista on yksityisyrityksiä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Ikäihmisten hoivapalvelut ovat nousseet keskusteluun Valviran keskeytettyä Esperi Caren hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa laiminlyöntien takia. Kyse on ympärivuorokautisesta hoidosta, jota annetaan nykyään lähinnä tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Lue lisää: Esperi Caren toimitusjohtaja irtisanoutuu

THL seuraa Suomen vanhuspalvelujen tilaa ja hoitajamitoitusta, joka on laadunseurannassa erityisen tärkeä. Nykysuosituksen mukaan yhtä asiakasta kohti on oltava vähintään 0,5 hoitajaa ja tehostetussa palveluasumisessa minimi on ehdoton.

Lähtökohtana ovat aina asiakkaiden tarpeet, joten jos hoidettavana on erityisen huonokuntoisia potilaita, hoitajia tarvitaan käytännössä enemmän kuin minimi.

Hoitoalan ammattiliitot ovat pitäneet Esperiä varoittavana esimerkkinä, jotka lisääntyvät, kun hoivapalveluja ostetaan kaiken aikaa enemmän yksityisyrityksiltä. THL:n tilastot eivät kuitenkaan tue tätä väitettä.

LUE MYÖS: Viranomaisten Esperi-paperit paljastavat: Lääkkeet sekaisin, hoitajat uhkasivat lakolla, hoivakotia johdettiin 200 km:n päästä

Yksityisen puolen työntekijät ovat olleet työssään jopa tyytyväisempiä kuin julkisen puolen työntekijät, eikä ero ole ollut suuri, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) projektipäällikkö Anja Noro, joka on virkavapaalla THL:n tutkimusprofessorin tehtävistä.

Noron mukaan vielä vuonna 2016 keskimääräinen henkilöstömitoitus oli yksityisellä puolella korkeampi kuin julkisella puolella. Yleisesti mitoitukset ovat nousseet, kun yksiköissä hoidetaan yhä huonokuntoisempia ihmisiä. Noro uskoo, että sekä julkisella että yksityisellä puolella painitaan saman ongelman kanssa.

"Hyvistä työntekijöistä pitäisi pitää kynsin ja hampain kiinni. Vanhuspalveluissa on vaikea saada työntekijöitä ja tulevina aikoina työntekijöiden saaminen edelleen vaikeutuu", hän huomauttaa Talouselämän haastattelussa.

Noro varoittaa tekemästä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäistapauksen perusteella.

"Siellä on myös paljon hyviä yksikköjä. Ei pidä tuomita kaikkia kerralla."

Tilanne tasaantui toukokuussa

Noron mukaan aikaisemmissa tilastoissa henkilöstömitoitus oli yksityisellä puolella jopa kattavampi kuin julkisella puolella. Tilanne näyttää tasaantuneen vasta tuoreimmassa kyselyssä, joka on tehty viime toukokuussa.

Kaikista yksiköistä kuudessa prosentissa hoitajamitoitus oli alle minimin. Yksityisellä puolella luku oli aavistuksen huonompi kuin julkisella puolella (6,7 prosenttia ja 5,4 prosenttia). Lukumääräisesti riittämättömän mitoituksen yksikköjä oli julkisella puolella 40 ja yksityisellä puolella 44 yksikköä.

Luvuista puuttuvat vanhainkodit ja terveyskeskusten pitkäaikaispaikat, joiden määrä vähenee koko ajan. Suomessa toimii enää 168 vanhainkotiyksikköä, joista yksityisiä oli vain 14. Tällaisia vanhainkoteja ei enää perusteta, kaikki uudet yksiköt ovat tehostetun palveluasumisen yksikköjä, ja näin on ollut jo pitkään.

Tiedot kerätään yksiköiltä kyselyllä, jonka kattavuus on THL:n mukaan erinomainen. Hoitoalan työntekijäjärjestöt ovat väittäneet, että tietoja kaunistellaan ja työvuorolistoja paikkaillaan esimerkiksi sijaisilla. THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa myöntää, ettei THL voi tarkistaa mistään, pitävätkö annetut tiedot paikkansa. Hän kuitenkin huomauttaa, että tietojen vääristely olisi vaikeaa, sillä tiedot ilmoitetaan joka päivä THL:n määrittämän seurantaviikon aikana.

Jos henkilöstön määrä tippuu alle minimin, ei voida Kehusmaan mukaan suoraan puhua hälyttävästä tilanteesta. Käytännön vaikutukset arjessa riippuvat siitä, millainen on yksikön asiakasrakenne eli kuinka huonokuntoisia potilaat ovat. THL toimittaa mitoitustiedot Valviralle, joka vastaa valvonnasta.

Yksityistetään sotesta riippumatta

Ikäihmisiä pyritään hoitamaan kotona niin pitkään kuin mahdollista. Niinpä tehostetun palveluasumisen hoidettavat ovat koko ajan heikkokuntoisempia, ja hoidontarve on suuri.

”Erityisesti muistisairaiden määrä korostuu. Heitä on jo suurin osa ja useimmiten hoidettavat ovat sairauden loppuvaiheessa. Silloin avuntarve on tavallisesti iso ja ympärivuorokautinen. Usein mukaan tulee myös muita liitännäissairauksia."

Tehostetun palveluasumisen yksiköistä jo 47 prosenttia on yksityisyritysten pyörittämiä, eikä tilanne ole suuresti muuttunut vuodesta 2016. Kehusmaan mukaan osuus on todella suuri.

"Ei ole realistista ajatella, että julkinen palvelutuotanto pystyisi enää korvaamaan tällaisen määrän tehostetun paikkoja. Nehän pitäisi tuplata. On vaikea uskoa, että suunta voisi enää kääntyä. Kyllä tästä on tullut jo pysyvää käytäntöä."

Hoivakoteja on siis runsaasti jo yksityistetty, vaikka pitkään puitu sote ei ole vielä voimassa. Sote-kriitikot ovat varoitelleet kokoomuksen ajamasta valinnanvapaudesta, joka vapauttaisi markkinat yksityisille terveysyrityksille. Kehusmaan mukaan ainakin tehostetun palveluasumisen palvelurakenne on kuitenkin jo muuttunut.

Hän muistuttaa, että kunta ohjaa toimintaa ja maksaa siitä ison osan. Kehusmaan mukaan kyse on nyt siitä, että hoivapalvelujen laatu varmistetaan. Ydinkysymys on nyt kilpailutus, josta vastaavat kunnat.

”Peräänkuulutan hyvää kilpailutusta. On kiinnitettävä huomiota siihen, millä tavalla palveluja ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Näin kunnat pystyvät vaikuttamaan palveluun todella paljon, ja on tässä ihan onnistuneitakin esimerkkejä olemassa”, Kehusmaa sanoo.

Lue koko juttu Talouselämästä.

LUE MYÖS:

Pääministeri Sipilän lausunto Esperistä kuohuttaa – ”Mitä ihmettä? Olisiko jo aika myöntää ongelmat?”

Keskustan johtaja Esperi Caresta: ”Nyt on vallalla markkinamalli, jonka sote-uudistuksen vastustajat haluavat jatkuvan”

Sanna Marin: ”Esperi Care on räikein esimerkki” – Sdp väläyttää välikysymystä hallitukselle