Julkis- ja hallinto-oikeuden sekä valtio-oikeuden asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, rikkoiko ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) mahdollisesti lakia, kun ministeriössä on etsitty ratkaisuja Syyrian al-Holin leirillä olevien suomalaisten lasten ja naisten tilanteeseen.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa perjantaina, että Haaviston päätös nimetä erityisedustaja al-Holin leirin suomalaisten avustamiseksi saattaisi olla lainvastainen. Hän arvioi, että ”ainakin hallintolakia” on rikottu.

”Käsitykseni mukaan ministerin päätös on lainvastainen. Päätöksessä ei ole esittelijää eikä siinä kerrota, mikä on ministerin toimivalta. Päätöksessä ei myöskään kerrota, millä perusteella ministeri voi ottaa lakisääteisen tehtävän virkamieheltä eli minulta pois”, hän kommentoi haastattelussa.

Tuomisen mukaan pakolaisleirillä olevien suomalaisten avustamisesta olisi pitänyt tehdä ensisijaisesti poliittinen päätös valtioneuvostossa.

”Käsittääkseni ministeri ja hänen avustajansa eivät ole ymmärtäneet sähköpostiani. Meidän mielestämme konsulipalvelulaki ei tähän al-Holin tapaukseen sovellu ja oikeuskansleri on ollut samaa mieltä. Sen sijaan olen myös todennut, että asiassa voidaan toimia konsulipalvelulain periaatteiden mukaisesti, mutta se edellyttää juuri tätä poliittista päätöstä.”

Lue seuraavaksi:

Kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori, aikaisemmin myös valtio-oikeuden professorina toiminut Martin Scheinin sanoo pitävänsä Tuomisen toimintaa outona.

”Minua oudoksuttaa konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toiminta asiassa. Hänen konstruktionsa, että konsulipalvelulain soveltaminen olisi rikos mutta ”konsulipalvelulain periaatteita” saisi soveltaa, ei ole pätevä. Minusta konsulipalvelulain 4 luku evakuoinnista tarjoaa keinoja”, Scheinin kommentoi Twitterissä.

Scheinin sanoo, että myös väite siitä, että ainakin hallintolakia on rikottu, on kestämätön.

”Hallintolaissa on nimenomainen soveltamisalasäännös (4 §) jonka mukaan lakia ei sovelleta tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista koskeviin hallinnon sisäisiin määräyksiin”, hän sanoo.

Scheininin mukaan ulkoministeriön virkamiehillä ole ”mitään oikeutta” estää ministeriä pyrkimästä lasten ja äitien kotiuttamiseen ja virkakuntansa toimien johtamiseen asiassa.

”Virkamiehillä on oikeus ja velvollisuus osallistua laillisten ja tarkoituksenmukaisten keinojen löytämiseen”, hän huomauttaa.

Scheinin linjaa lisäksi, että itse kiistanalainen asia, eli suomalaisten lasten ja heidän äitiensä kotiuttaminen Al-Holin leiriltä on ihmisoikeusasia.

”Elämän ja kuoleman kysymys. Toimimatta jättäminen on ihmisoikeusloukkaus, joka päivä.”

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjalaisen kanta on toinen. Hän kommentoi Ilta-Sanomille konsulipäällikkö Tuomisen haastattelun luettuaan, että Haaviston menettely vaikuttaa sen perusteella omavaltaiselta.

”Keskeisin laki, jota tulee noudattaa on hallintolaki ja tietysti perustuslainkin edellyttämät hyvän hallinnon periaatteet. Ennen hallintolain tarkastelua voidaan ottaa esille valtion yhteistoimintalaki. Sen mukaan yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvista asioista on valmisteluvaiheessa neuvoteltava niiden virkamiesten ja työntekijöiden kanssa, joita päätös koskee. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita ovat muun muassa olennaiset muutokset työtehtävissä tai työjärjestelyissä. Hesarin jutun perusteella on epäselvää, onko tätä lakia asianmukaisesti noudatettu. Hesarin jutun perusteella vaikutelma on, että UM:n päätöksenteossa Tuomisen asiassa on rikottu useita lainkohtia, eikä pelkästään hallintolakia”, hän sanoo.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää puolestaan sanoo Ilta-Sanomille, että hallintolain vastaisuutta on vaikea kommentoida, koska haastattelusta ei käy ilmi, miltä osin lakia olisi rikottu.

”Ministerin virkavastuuta arvioidaan viime kädessä valtakunnanoikeudessa”, hän toteaa Ilta-Sanomille.

Pekka Haavisto vastasi Tuomisen syytöksiin perjantaina sanomalla, että toiminnan oikeudellinen pohja varmistettiin moneen kertaan, kun ministeriö etsi ratkaisuja al-Holin leirillä olevien tilanteeseen.

”Al-Holin leirillä olevat suomalaiset naiset ja lapset ovat tilanteessa, joka on aivan poikkeuksellinen. He eivät itse pysty vaikuttamaan tilanteeseensa. Olen ministerinä käynyt jatkuvaa keskustelua asiasta myös pohjoismaisten ja EU-ministerikollegoideni kanssa. Leirillä on monien maiden kansalaisia, ja jotkut maat ovat kansalaisiaan pystyneet auttamaan. Sellaisten ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen, jotka turvaisivat lasten edun toteutumisen, on ulkoministeriön ja ulkoministerin vastuulla. Tällaista poikkeuksellista tilannetta koskevat monet eri lait ja kansainväliset sopimukset. Sen vuoksi olen eri vaiheissa useaan kertaan varmistanut toiminnan oikeudellisen pohjan”, Haavisto totesi perjantaina iltapäivällä julkaisemassaan tiedotteessa.

Lue myös:

Ministeri kertoi lisäksi, että päätös, jonka mukaan eri henkilö kuin konsulipäällikkö hoitaa Al-Holin leirillä olevien suomalaisten tilannetta sekä yhteyksiä muihin viranomaisiin ja kansainvälisiin toimijoihin valmisteltiin yhteistyössä hallinnollisen alivaltiosihteerin ja hallintojohtajan kanssa.

”Hallituksen iltakoulun yhteydessä ulkoministeriön toimintalinjaus tuotiin tiedoksi valtioneuvoston jäsenille oikeuskanslerin läsnäollessa 31.10.2019”, Haavisto toteaa.

Aikaisemmin perjantaina eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps) vaatii oikeuskansleria tutkimaan ulkoministeriön tapahtumia ja Pekka Haaviston päätöksiä.

Oppositiopuolueista kokoomus on jättänyt kirjallisen kysymyksen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toiminnasta ja hallituksen suhtautumisesta al-Holin leirin suomalaisiin. Perussuomalaiset tiedotti torstaina olevansa valmiudessa jättämään välikysymyksen, jos Haavisto jatkaa uudelleen muodostettavan hallituksen ulkoministerinä.

Lue lisää: