Tuoreessa vihapuhetutkimuksessa nousevat esille kuntapoliitikko Abdirahim ”Husu” Husseinin (sd) kokemukset. Tutkijoiden mukaan Husseinin näkemys perussuomalaisten rasistisuudesta synnytti poikkeuksellisen paljon häirintää Twitterissä.

Helsingin kaupunginvaltuutettu Hussein tviittasi heinäkuussa olevansa sitä mieltä, että kaikki perussuomalaiset ja puolueen äänestäjät sekä kannattajat ovat rasisteja. Helsingin poliisi sai asiasta useita tutkintapyyntöjä, mutta totesi, ettei rikosta ole syytä epäillä. LUE LISÄÄ:

Tuoreen tutkimuksen mukaan Husseinin tviitti synnytti kymmeniä uhkauksia. Hussein kertoo Uudelle Suomelle, että joukossa on tappouhkauksia ja useampi uhkaus on viety poliisille joko hänen itsensä tai jonkun muun toimesta.

Tutkimuksen mukaan aktiivisia eduskuntapuolueiden ehdokkaita oli Twitterissä 346, joista 60 kohtasi merkittävän määrän vihamielistä viestintää. Hussein oli yksi näistä poliitikoista. LUE MYÖS:

Tutkimuksen tulosten pohjalta vaikuttaa siltä, että julkisuudessa esiintyvät maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat joutuvat erityisen helposti häirinnän kohteeksi.

”Maahanmuuttajataustaiset miehet, kuten SDP:n Abdirahim Hussein, vihreiden Ozan Yanar ja Hussein al-Taee (sd) sekä vasemmistoliiton Suldaan Said Ahmed lähettivät selvästi keskimääräistä vähemmän Twitter-viestejä, mutta kohtasivat merkittävän määrän häirintää”, tutkimuksessa todetaan. LUE TUTKIMUKSESTA LISÄÄ:

Hussein kertoo kohtaavansa vihapuhetta ja häirintää joka ainoa päivä joko Facebookissa, Twitterissä, tekstiviestillä, sähköpostilla tai ääniviestillä.

”Sitä tapahtuu ihan joka päivä. Se on masentavaa. Monet eivät vain jaksa sellaista.”

Elokuussa hän sai hirttoköyden ja uhkausviestin postissa. Usein sähköposti on tukossa kiusanteon takia. Husseinin mukaan jotkut luulevat, että hänen heinäkuinen tviittinsä on johtanut häirintään, mutta se ei pidä paikkaansa.

”Häirintä on jatkunut pitkään. Nyt kun sanoin, että minusta perussuomalaisten kannattajat ovat tällainen ryhmä, he kokevat, että nyt heillä on vielä suurempi oikeus tehdä sitä minulle ja kaltaisilleni ihmisille. En ole ainoa.” LUE MYÖS:

Hussein iloitsee siitä, että nyt on tutkimustietoa, joka osoittaa, että vihapuhe on osa suomalaista arkea ja ”normalisoituu ja vahvistuu koko ajan meidän edessämme”.

”Olen itse ollut tietoinen vihapuheen lisääntymisestä vuodesta 2011 ensimmäisen jytkyn jälkeen. Onneksi meillä on nyt todiste siitä.”

Tuoreen tutkimuksen perusteella vihapuhe vähentää sen kohteiden osallistumista politiikkaan ja julkiseen keskusteluun. Tulos harmittaa vietävästi Husseinia, joka tuntee useita valovoimaisia ulkomaalaistaustaisia, jotka kokevat, että politiikkaan lähtemiseen tarvitaan liian paksu nahka.

”Minä en missään nimessä aio perääntyä. Kyllä harmittaa niin paljon tuo tutkimuksen tulos.” LUE LISÄÄ:

Hussein yrittää myös rohkaista ihmisiä ilmoittamaan poliisille vihapuheesta. Monet eivät hänen mukaansa uskalla tehdä ilmoitusta viharyöpyn pelossa.

”Tämä on iso ongelma. Olemme olleet normalisoimassa vihapuhetta. Olemme kaikki syyllisiä, kun olemme antaneet tämän mennä näin pitkälle.”

”Meiltä puuttuu arvojohtajuutta. Muutamat ihmiset tässä maassa voisivat sanoa näille ihmisille, että ’lopettakaa’, ja nämä ihmiset varmasti kuuntelisivat.”

Hussein viittaa erityisesti puoluejohtajiin, kuten Jussi Halla-ahoon, mutta myös esimerkiksi yritysjohtajiin ja laajemmin yhteiskuntaan. Hänen mielestään vain kirkon johtajat ovat sanoutuneet tarpeeksi vahvasti irti vihapuheesta.

Suomi sai suosituksia maailmalta

Maailmalla on kiinnitetty huomiota rasistiseen vihapuheeseen Suomessa ja esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) rotusyrjinnän vastainen komitea sekä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ovat antaneet suosituksia Suomelle. LUE LISÄÄ:

Komissio on kuitenkin pannut merkille, että vuonna 2015 kaikki Suomen eduskuntapuolueet allekirjoittivat toistamiseen Euroopan poliittisten puolueiden peruskirjan rasismista vapaan yhteiskunnan puolesta ja vuoden 2017 kuntavaaleissa kaikki suurimman puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta edellyttivät ehdokkailtaan rasisminvastaisen kirjallisen lausunnon allekirjoittamista.

Komission mukaan eräät poliitikot ovat näistä kiitettävistä askelista huolimatta jatkaneet syrjiviä puheitaan.

Komissio suositteli viime kuussa Suomelle muun muassa kattavan tiedonkeruujärjestelmän luomista vihapuheen ja viharikosten osalta. Lisäksi komission mukaan tulisi laajentaa lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen koulutusta ja vahvistaa näiden väitettyjen rikosten tutkintaa.

”Puoluejohtajien on toimittava”

Husseinin mukaan suomalaisessa keskustelussa syyllistetään usein uhreja, jotka saavat muilta ihmisiltä lähinnä tsemppitoivotuksia ja kehotuksia ottaa yhteyttä poliisiin.

”Emme tule voittamaan vihapuhetta pelkästään poliisin avulla. Rikosilmoituksilla ja sanktioilla me emme tule voittamaan tätä taistelua.”

Hussein harmittelee sitä, että maahanmuuttokriittisten piirien kielenkäyttö on alkanut levitä ja tänä päivänä kyseenalaisia uudissanoja käyttävät monet muutkin puolueet kuin perussuomalaiset. Esimerkiksi termit haittamaahanmuuttaja ja maahantunkeutuja ovat sellaisia, jotka Husseinin mielestä kaikkien puoluejohtajien pitäisi tuomita, ettei termeistä tule osa normaalia ja tavallista kielenkäyttöä.

”Voit olla ihan hyvin maahanmuuttokriittinen, mutta on eri asia käyttää halventavia sanoja. Ne eivät ole maahanmuuttokriittisyyttä vaan silkkaa rasistista vihapuhetta.”

Hussein teki rikosilmoituksen poliisille esimerkiksi uhkaavasta tekstiviestistä, josta kävi ilmi, että sen lähettäjä oli seuraillut Husseinia. Lähettäjä tunnisti esimerkiksi paikkoja, joissa Hussein oli käynyt ja tiesi hänen asuinpaikkansa.

Kaikki tämä on vaikuttanut jopa Husseinin työskentelyyn. Hän ajaa taksia viikonloppuisin saadakseen lisätuloja. Nyt hän on joutunut lopettamaan taksikyytiensä markkinoinnin sosiaalisessa mediassa, jonka avulla tuli aiemmin paljon keikkoja.

”Lupasin läheisilleni, etten enää tee sitä, jotta porukka ei tietäisi, missä ja milloin liikun. Tämän takia menetän koko ajan ansioita.”

Hussein käyttää yhä paljon julkista liikennettä, eikä pelkää liikkua kaupungilla, mutta on tullut varovaisemmaksi. Jos esimerkiksi taksiasiakas tunnistaa hänet, noin kolme kertaa kymmenestä hän väistää kysymykset henkilöllisyydestään kaiken varalta.