Presidentti Tarja Halosen tasa-arvoa ja koronavirusta koskenut kommentti Ylen Politiikkaradiossa puhuttaa tutkijoita edelleen. Moni pitää Ruotsia koskenutta heittoa harkitsemattomana ja epäsopivana.

Halosen mukaan koronasta ovat selvinneet paremmin sellaiset maat, joissa naisilla on vahva asema ja joissa on ollut naisjohtaja.

”Kaikki ne maat, joissa naisilla on ollut hyvä tai vahva asema ja joissa on vielä ollut naisjohtaja, niin näyttää siltä, että tämä tilanne on mennyt paremmin. Jopa niin, että pohjoinen hyvinvointiyhteiskunta, joka on hyvin tasa-arvoinen, niin meidän läntinen naapurimaamme Ruotsi ei näytä pärjäävän kovin hyvin, mutta siellä onkin miehet johdossa”, hän sanoi.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma huomauttaa, että tässä vaiheessa koronakriisiä ei voi vielä jakaa tuomioita siitä, minkä maan koronastrategia onnistui ja minkä ei.

”Pandemian akuuttivaihe on edelleen päällä. Muutenkin naljailu läheisen naapurimaan synkälle koronatilanteelle on kohtuutonta ja diplomaattisesti harkitsematonta”, hän kirjoittaa Twitterissä.

Ensimmäisenä Halosen kommentin nosti esiin valtio-opin professori Kimmo Grönlund, joka moitti sitä ala-arvoiseksi.

Grönlund korosti tviitistään syntyneessä keskustelussa myöhemmin, että yksinomaan covid-19 kuolleiden määrän tuijottaminen ei anna kokonaiskuvaa kriisin onnistuneesta hoidosta.

”Tilannetta on vaikea arvioida kun pandemia on vielä päällä. Tilinpäätös on tehtävä jälkikäteen ja laajoilla mittareilla.”

Vuorelma huomauttaa, että koronakriisin tulkitseminen maaotteluna Ruotsin ja Suomen välillä monella tapaa ongelmallista.

”Kisailun sijaan toivoisin enemmän empatiaa ja nöyryyttä maiden välille. Kaikilla vaikeita päätöksiä tehtävänä eikä niitä ratkaista vain kansallisesti vaan kansainvälisellä yhteistyöllä.”

Halonen itse liitti näkemyksensä osaksi keskustelua turvallisuuskäsitteen muuttumisesta.

”Olen itse sitä mieltä, että naisilla tässä historiatilanteessa on erilainen kokemuspohja ja se voi auttaa tällaisen uuden turvallisuusriskin käsittelyssä. Ei ole pelkästään se, onko johdossa naisia, vaan se, että yhteiskunnassa naisten asema on vahvempi. Silloin on pidetty niitä aloja tärkeämpinä kuin miesvaltaisissa yhteiskunnissa. Aikaisemmin vain asevarallinen turvallisuus on ollut esillä, vaikka on puhuttu siitä, että turvallisuuteen liittyy muutakin. Ennen koronaa epidemiaa ei otettu vakavasti, koska epidemiat pysyivät Euroopan ja USA:n ulkopuolella”, hän kommentoi.

Oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori, sdp:n ehdokkaana aikaisemmin ollut Jukka Kekkonen huomauttaa, että kyseessä on hyvin monimutkainen aihe.

”Covid-politiikan onnistumista tai epäonnistumista arvioidessa pitäisi ottaa huomioon valtava määrä eri tekijöitä”, hän korostaa.

Lue seuraavaksi: