Kansanedustaja Kimmo Kiljunen.Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd.) arvioi sotilasliitto Naton Lissabonissa pitämää kokousta poikkeukselliseksi ja jopa historialliseksi. Nato-maat sopivat huippukokouksessaan sotilasliiton uudesta strategiasta sekä yhteisen ohjuspuolustusjärjestelmän luomisesta.

–Venäjä on lähempänä Natoa kuin rauhankumppanuusmaat, joihin Suomikin kuuluu, Kiljunen arvioi Ylen radion Ykkösaamussa tiistaina.

Tähän asti Venäjä on Kiljusen mielestä aliarvioinut Nato-yhteistyötä. Presidentti Dmitri Medvedevin osallistuminen viikonvaihteessa pidettyyn kokoukseen alleviivasi, että siellä tehtiin oleellisia päätöksiä.

Venäjän ja Naton huipputapaaminen oli ensimmäinen täysipainoinen kokous sitten Georgian ja Venäjän käymän lyhyen sodan elokuussa 2008.

Kokouksen merkittävin päätös oli Kiljusen mukaan sopimus ohjuspuolustusjärjestelmästä, jota Venäjä on vastustanut. Aloite järjestelmään oli alunperin Yhdysvaltojen. Venäjä katsoi aiemmin sen olevan suunnattu itseään vastaan.

Lissabonissa sovittiin, että järjestelmä tulee Naton alaisuuteen. Tämä on Kiljusen mukaan merkki siitä, että Venäjän ja Naton puolustusneuvoston työ on muuttumassa. Yhteinen neuvosto lähentää Venäjää ja Natoa.

–Venäjä osallistuu ensi kertaa Naton aluepuolustusjärjestelmään. Vielä emme näe kuinka syvälle se menee, mutta ratkaiseva askel on otettu, Kiljunen sanoo.

Kiljusen mukaan on tärkeää, että Naton, Euroopan ja Venäjän yhteistyö toimii. Nyt pulmia aiheuttaneita kysymyksiä on raivattu tieltä.

Keskeisiä kysymyksiä Venäjällä on ollut Naton laajentuminen ja ohjuspuolustusjärjestelmä.

Venäjän ja Naton suhteita on hiertänyt entisten Neuvostotasavaltojen Ukrainan ja Georgian halu päästä Naton jäseneksi. Toinen kysymys on ollut ohjuspuolustusjärjestelmä. Molemmissa kysymyksissä on tapahtunut uudelleenarvioita myös lännessä.

–On tapahtunut suuria muutoksia ajattelutavoissa. Olemme selkeästi rakentamassa yhteistä turvallisuusjärjestelmää Euroopassa, Kiljunen totesi.

Venäjän on annettu ymmärtää, että Nato ei kaipaa Ukrainan tai Georgian alueita. Niiden jäsenyys Natossa on liusunut asialistalta pois.

Uuden Suomen Puheenvuoron kirjoituksessaan strategianlaitoksen pääopettaja Juh-Antero Puistola kirjoitti, että kansainvälisen yhteistyön ja avoimuuden lisääntyminen ei poista Naton ydintä eli yhteisen puolustuksen velvoitetta. Parhaassa tapauksessa strategian noudattaminen johtaa siihen, että yhteistä puolustusta ei koskaan testata.

Kiljusen mielestä Naton ja Venäjän lähentyminen vaikuttaa europpalaiseen turvallisuusarkkitehtuuriin. Medvedev esitti reilu vuosi sitten, että Eurooppaan tulisi luoda uusi turvallisuusjärjestelmä.

Kiljunen muistutti, että Nato-maat ja myöskin Suomi ajattelivat tuolloin, ettei se ole tarpeellista vaan parempi olisi käynnistää Ety-järjestö uudelleen.

–Kyse oli venäläisten hätähuudosta siitä, että Etyj oli jäänyt sivuun turvallisuusjärjestelmissä, Kiljunen arvioi.