Suomen mielestä elvytyspaketin pitää olla pienempi ja siinä pitää olla nykyiseen verrattuna enemmän lainaa ja vähemmän suoria avustuksia, sanoo Suomen pääministeri Sanna Marin (sd). Marin toisti Suomen kannan perjantaina EU-johtajien huippukokouksessa, jossa käsiteltiin komission ehdottamaan 750 miljardin euron elvytysrahastoa.

Elvytysrahaston tarkoitus on auttaa jäsenmaita talouskasvuun koronakriisin akuutin vaiheen jälkeen.

Kokouksessa jäsenmaat kertoivat näkemyksensä pakettiin eikä varsinaisia neuvotteluita käyty.

Suomen mielestä paketin pitää olla pienempi. Suomi ei ole näkemyksissään yksin, vaan esimerkiksi niin sanottu niukka nelikko eli Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Tanska vaativat ”vastuullisempaa” elvytyskokonaisuutta The Financial Timesissa julkaistussa kirjoituksessaan.

Osa maista pitää pakettia sopivan kokonaisena. Saksa, Ranska ja Etelä-Euroopan maat puolustavat komission esitystä. Euroopan parlamentin mielestä se on lähtötaso, jonka alle ei pidä mennä. Vertailua on haettu esimerkiksi Saksasta, joka pelkästään yksin on lainannut markkinoilta tänä vuonna yli 200 miljardia euroa.

Suomen vastuut nykyehdotuksessa olisivat noin 12 miljardia euroa ja ne jakautuisivat monelle vuodelle. Samaan aikaan pelkästään Suomen tavaraviennin arvo EU-maihin oli viime vuonna noin 38 miljardia euroa. Eikö tämä hinta kannata maksaa, jotta Eurooppa ei vajoa taantumaan?

”Yhteisellä elvytysrahastolla ei voida korvata jäsenmaiden toimia, jolla ne ovat ottaneet iskua vastaan. Ei ole järkevää vertailla maiden tekemiä elvytystoimia. EU:n elvytyspaketin kokonaisuuden fokus on toisenlainen”, Marin vastasi tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen.

Komissio esittää, että paketista 500 miljardia euroa jaetaan avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina. Suomi haluaa, että lainojen osuus on suurempi. Velkaiset Etelä-Euroopan maat sanovat kuitenkin, että ne eivät pysty velkaantumaan enempää. Marin puolustaa Suomen kantaa.

”Tämän paketin tarkoitus ei ole pelastaa yksittäisiä jäsenmaita eikä vastata yksittäisten jäsenmaiden aikaisempiin vaikeuksiin. Varmasti tulevaisuudessa tullaan keskustelemaan jäsenmaiden velkakestävyydestä ja millä tavalla tämänkaltaisiin kriiseihin ja shokkeihin voidaan olla paremmin varautuneita, mutta tämä on toisen keskustelun paikka.”

Suomi on avoin EU:n omille varoille

Yksi merkittävä kiistan kohde ovat EU:n omat varat eli uudet EU-verot tai veroluonteiset maksut, joilla komissio haluaisi rahoittaa elvytyspaketin lainojen takaisinmaksun.

Se on periaatteellinen asia, jos EU saa omia varoja. Jäsenmaat ovat kuitenkin pitäneet kiinni omasta veronkanto-oikeudestaan. Kyse on myös vallasta: jos EU saisi itse kerätä varaa, se olisi myös entistä itsenäisempi jäsenmaista. Nyt EU:n toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaiden maksuilla.

Euroopan parlamentti vaatii, että elvytyspaketin yhteydessä päätetään uusista omista varoista.

Pääministeri sanoo Suomen suhtautuvan ”avoimesti ja rakentavasti keskusteluun EU:n omista varoista”.

”Olemme jo aiemmin osoittaneet tukea muoviverolle. Mutta pidän mahdottomana, että tässä yhteydessä esimerkiksi heinäkuussa näistä voisi päättää, koska pöydällä ei ole ehdotuksia, minkälaisista omista varoista olisi kyse. Nyt haetaan alustavaa tukea, myöhemmin tulee vaihe, kun saamme konkreettisia esityksiä.”

Juhannuskokouksen jälkeen EU-maat odottavat kokousta johtavalta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalta Charles Micheliltä uutta kompromissiehdotusta, jonka pohjalta aloitetaan todelliset neuvottelut. Ne käydään heinäkuussa ja todennäköisesti kasvokkain Brysselissä.

”Kompromissin hakeminen on puheenjohtaja Michelin tehtävä. Tällaisella, komission ehdotuksella sopua ei voida saavuttaa.”