– Se on kammottavan näköinen graafi, sanoo Nordea-pankin ekonomisti Pasi Sorjonen.

Kyse on kotimaisen vähittäiskaupan myynnistä. Suomalainen kauppa on pysähtyneisyyden tilassa. Oheisesta kuvaajasta näkyy, että kaupan myynnin volyymit eivät ole kasvaneet seitsemään vuoteen, sitten vuoden 2008 alkupuolen.

Sorjonen näkee tämän yhtenä Suomen talouden suurimmista ongelmista. Ongelman kärjistyminen on Sorjosen mukaan seurausta Jyrki Kataisen hallituksen veropäätöksistä, jotka ovat supistaneet kansalaisten ostovoimaa. Arvonlisäveroa on kiristetty, samoin valmisteveroja sekä keskituloisten tuloverotusta, jonka indeksitarkistukset on jäädytetty.

– Verojen kiristykset nappaavat aika tavalla kotitalouksien ostovoimasta pois. Meidän talouden kivijalka, palvelusektori ja kauppasektori, elävät pitkälti kotitalouksien vapaaehtoisesta rahankäytöstä. Silloin kun kotitalouksien veroja kiristetään, niin kiristyksistä aiheutuu ostovoiman heikkeneminen, mikä on ajanut kaupan sektorin aikamoisiin ongelmiin, Sorjonen sanoo Uudelle Suomelle.

Tällä on laajempia seurauksia.

– Kun kaikki tietävät, että kotitalouksien ostovoima ei kasva, se merkitsee sitä, että yritysten kasvunäkymät ovat olemattomat. Nimenomaan vähittäiskauppa ei voi luottaa siihen, että se voisi kasvattaa myyntiään, mikä tarkoittaa sitä, että ei ole minkäänlaisia investointinäkymiä.

– Ei kannata investoida eikä kannata työllistää uusia ihmisiä, koska sitä ostovoimaa, jonka avulla uudet työntekijät voisivat palkkansa ansaita, ei löydy, Sorjonen selittää.

Sorjonen palaisi ajassa taaksepäin. Ennen kaikkea hän peruisi tuloverotuksen kiristyksiä sekä kuntien uusimpia tehtäviä, jotka ovat ristiriidassa julkisen talouden rahoitusalijäämän kaventamisyritysten kanssa. Sorjonen käyttäisi tuloveron kevennyksiä kannustimena nollalinjan palkkaratkaisujen tekemiselle eli palkankorotusten jäädyttämiselle.

Sorjonen on osin samoilla linjoilla kuin taloustieteen professori Matti Virén, joka varoitti keskiviikkona Suomen talouden pitkäaikaisen jähmettymisen mahdollisuudesta. Virén viittasi Uuden Suomen haastattelussa muun muassa Suomen Pankin tuoreeseen pitkän aikavälin ennusteeseen, jossa arvio vuotuisesta talouskasvusta laski vain yhteen prosenttiin aiemmasta 1,5 prosentista.

– Kun katsoo, että meillä investoinnit laskee neljättä vuotta peräkkäin, kulutus on painuksissa ja vienti ei vedä, ja samaan aikaan euroalue on nousussa ja Ruotsi porskuttaa, niin tulee mielikuva siitä, että me menemme vähän eri suuntaan kuin muut. Siinä mielessä se Virénin ajatus on hyvin perusteltu, Sorjonen sanoo.

Kuuden puolueen hallitus, nyt Alexander Stubbin johtama nelikko, pyrki ratkaisemaan valtiontalouden rakenteellista alijäämää sopeutustoimilla, joista puolet sovittiin veronkiristyksiksi ja puolet menoleikkauksiksi. Vaikka sopeutustoimista on päätetty, ovat toteutuneet toimet Sorjosen mukaan lähinnä veronkiristyksiä.

– Meillä on edelleen noin kahdeksan miljardin euron alijäämä, jota on yritetty ensisijaisesti kaventaa verojen korotuksilla. Mitään isompaa evidenssiä ei löydy merkittävistä menoleikkauksista, Sorjonen sanoo.

Hänen viestinsä on sama kuin professori Virénillä aiemmin: nykyisessä taloustilanteessa valtiontalouden menoleikkaukset ja julkisen sektorin supistaminen ovat pakollisia.

– Meidän kyky kerätä verotuloja on finanssikriisin jälkeen romahtanut pysyvästi alemmalle tasolle, Sorjonen sanoo.

– Silti meidän julkiset menot ovat edelleen jatkaneet sillä samalla nousu-uralla, joka perustuu ikään kuin siihen entiseen talouden kokoon.