Kahdeksan eduskuntapuoluetta on tänään saanut valmiiksi yhteisen ilmastolinjauksen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kutsui puolueet viime kuussa kuukauden mittaiseen työryhmään, jossa oli tarkoitus löytää parlamentaarinen sopu ilmastotavoitteista. Työtä on vetänyt asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk).

Oppositiopuolue perussuomalaiset kuitenkin lähti ryhmästä kesken kaiken tällä viikolla. LUE LISÄÄ: ”Poliittisesti helppoa, posketon hintalappu” – Perussuomalaiset lähti kävelemään puolueiden ilmastoneuvotteluista

Linjauksessa ovat mukana keskusta, kokoomus, sdp, sininen tulevaisuus, vihreät, vasemmistoliitto, rkp ja kristillisdemokraatit.

Eduskuntapuolueiden yhteiset ilmastolinjaukset ovat tässä:

Ilmastopolitiikan kunnianhimo EU:ssa

1. Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa uudistetaan siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050.

2. Hiilineutraaliuden saavuttaminen EU:ssa vuosisadan puoliväliin mennessä edellyttää 2030 päästövähennysvelvoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin vuoteen 1990 verrattuna.

3. EU:n on edistettävä Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa sekä hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa maailmanlaajuisesti. Koko maailman kulkiessa kohti vähähiilisyyttä myös kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tukee eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Päästökaupan kehittäminen EU:ssa

4. EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet tulee painottaa päästökauppasektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä kaikissa jäsenmaissa. Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Samalla huolehditaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä.

5. Markkinoille tulevia päästöoikeuksia on vähennettävä vuosittain nykyistä 2,2 prosentin vähennystä selvästi enemmän, käyttämättä jääviä päästöoikeuksia on mitätöitävä ja päästökauppaa on laajennettava kattamaan esimerkiksi kiinteistökohtainen lämmitys ja jäähdytys. Lisäksi laajennetaan lentoliikenteen päästökaupan kattavuutta.

Kansallisia linjauksia ilmastopolitiikan vahvistamiseksi

6. Tiukennamme Suomen ilmastolain mukaista päästövähennysvelvoitetta. Saavutamme Suomessa 2040-luvulla tilanteen, jossa kasvihuonekaasupäästömme ovat selvästi negatiiviset, eli poistamme nielujen avulla ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuotamme.

7. Valmistelemme kokonaisvaltaisen maankäyttösektorin nielupolitiikan. Kasvatamme Suomen hiilinieluja pitkäjänteisesti muun muassa lisäämällä metsien kasvua, käynnistämällä laajamittainen metsittäminen, hillitsemällä vahvasti metsäkatoa, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kehittämällä maatalouden hiilensidontaa.

8. Suomessa sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.

9. Kestävän kehityksen budjetointia tehostamme ottamalla ilmastokestävyysarvioinnin osaksi valtiontalouden suunnittelua.

10. Edistämme vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä.

11. T&K&I -rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan on lisättävä niin EU:ssa kuin Suomessa. Tehostamme ilmastoratkaisujemme vientiä.

12. Lisäämme ilmastorahoitusta kehityspolitiikassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen.

13. Edistämme kiertotaloutta sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa mm. kehittämällä tuotteiden elinkaaren aikaista ilmastojalanjälkilaskentaa ja -merkintää.

LUE MYÖS: Painava lausunto Suomelle: Tiemaksut kaupunkeihin, polttoainevero ylös – raju sähköautolukema