Helsingin kaupunki on julkaissut uuden ehdotuksensa Guggenheim-museon rakennuttamisesta. Esitys on valmisteltu yhdessä Guggenheim Helsingin Tukisäätiön kanssa.

Guggenheim Helsinki -museon arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Uudessa ehdotuksessa kaupunki rahoittaisi museon rakentamisesta valtaosan, enintään 80 miljoonaa euroa. Guggenheim Helsingin Tukisäätiön osuus rakennuskustannuksista olisi 15 miljoonaa euroa, mikä on kokonaisuudessaan yksityisten säätiörahoittajien tukirahaa.

Jäljelle jäävä noin 35 miljoonan euron osuus katettaisiin lainajärjestelyllä, jonka kustannuksista vastaisi tukisäätiö, mutta takaajana toimisi kaupunki.

– Rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, josta Helsinki omistaisi 84 prosenttia ja tukisäätiö 16 prosenttia. Kiinteistöosakeyhtiö ottaisi 35 miljoonan euron lainan museon rakentamista varten. Lainanlyhennyksestä sekä lainanhoito- ja korkokuluista eli yhteensä 33 miljoonasta eurosta 20 vuoden sopimusaikana vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö kiinteistöyhtiölle maksettavalla vuokralla. Kaupunki antaisi lainalle täytetakauksen, kaupunki kertoo tiedotteessaan.

Tiedotteen mukaan Helsingin kaupunki olisi uudessa mallissa ”museorakennuksen pääasiallinen omistaja ja vastaisi sen tilakustannuksista, mutta kaupunki ei muuten rahoittaisi museon toimintaa”. Näistä museon toimintakustannuksista suurimman vastuun ottaisi tukisäätiö kokonaisuudessaan yli 60 miljoonan euron yksityisen rahoituksen turvin.

Lue myös: Guggenheim-säätiö julkaisi listan yksityisistä rahoittajista: He lahjoittavat 66 milj. €

Uusi esitys tuli yllätyksenä

Kaupungin ilmoitus uudesta ehdotuksesta tuli yllätyksenä keskiviikkona, sillä hanketta on ehditty pitää jo osin kuopattuna. Uuden ehdotuksen valmisteluun ryhdyttiin sen jälkeen, kun hallitus oli syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä ilmoittanut, että valtiolta ei ole tulossa rahoitusta museoinvestoinnille.

Kaupunkipäättäjien ja tukisäätiön tavoitteena oli siis löytää toteuttamiskelpoinen malli, joka ”ei aseta kaikkea museorakentamisen taloudellista vastuuta Helsingin kaupungille, ja jossa kaupungin rahoitusvastuu pysyy samana kuin mitä se olisi ollut, jos valtio olisi ollut mukana”.

– Minusta tämä uusi malli on parempi kuin yksikään aiemmista, kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoi korostaen, että näin on juuri kaupungin näkökulmasta.

Valtio saattaisi kuitenkin olla mukana museon käyttökustannusten rahoittamisessa pienellä panostuksella. Kaupungin esitykseen on laskettu mukaan kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) esittämä vuotuinen valtiontuki, joka olisi museoiden valtiontukijärjestelmän mukainen ja arvoltaan Guggenheimille noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Yksityistä rahaa tuli aiemmin uskottua enemmän

Yksityisen rahoituksen rooli hankkeessa on suurempi kuin pelkkä rakennusvaiheen 15 miljoonaa euroa. Rakentamisen jälkeen museotoiminnasta vastaisi Guggenheim Helsingin Tukisäätiö tuloillaan, yksityisellä rahoituksella ja valtion myöntämällä vuotuisella museon käyttötaloustuella.

Yksityisellä rahoituksella katetaan myös Solomon R. Guggenheim -säätiölle maksettavat lisenssi- ja hallintomaksut, 20 miljoonaa dollaria eli noin 18,4 miljoonaa euroa 20 vuodessa. Lisäksi Tukisäätiö investoi museorakennukseen 15 miljoonaa euroa ja suorittaa rakentamiseen otettavan lainan kulut vuokrina.

– En olisi uskonut, että tulee näin paljon yksityistä rahaa. Yksityisiltä tulee kaikkiaan 66,4 miljoonaa euroa, Viljanen kertoi.

Lue myös: Guggenheim-säätiö julkaisi listan yksityisistä rahoittajista: He lahjoittavat 66 milj. €

Museon piha ja edusta julkisessa käytössä

Tiedotteen mukaan Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että museo on kaupunkilaisten käytössä julkisena tilana. Museon edustalla olisi avoin julkinen ranta, ja myös rakennuksen sisällä oleva bulevardi ja sisäpiha on määritelty sopimusehdotuksessa avoimeksi ja ilmaiseksi kaupunkitilaksi.

Esitys menee kaupunginhallituksen käsittelyyn jo ensi maanantaina. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy hankkeen, rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan 2019.