Sisäministeriö on julkaissut valtioneuvoston periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden strategiasta, jossa listataan maahanmuuton turvallisuusvaikutukset. Valtioneuvosto hyväksyi strategian tänään.

Strategian mukaan maahanmuutto on Suomelle voimavarakysymys muun muassa väestön ikärakenteen, työllisyyden ja siten Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta, mutta samalla sen laajuus ja luonne ovat vaikeasti ennakoitavissa ja ohjattavissa.

–Maahanmuuton on pysyttävä hallittuna. Kahdensuuntainen muuttoliike muokkaa kulttuureja, mutta vaikuttaa samalla myös sisäiseen turvallisuuteen. Konfliktialueilta Suomeen suuntautuva maahanmuutto voi lisätä kansainvälisten rikollis- ja terroristijärjestöjen läsnäoloa Suomessa, strategiassa todetaan.

Nykytilanne edellyttää strategian mukaan viranomaisilta aiempaa parempaa suorituskykyä.

–Terrorismin uhka Suomessa tai Euroopassa ei ole muuttoliikkeen seurausta, mutta konfliktialueilta tulleiden joukossa on väkivaltaisesti radikalisoituneita henkilöitä, mikä osaltaan vaikuttaa ilmiöön kokonaisuutena.

Strategiassa huomautetaan, että muuttoliike vaikuttaa myös arjen turvallisuuteen.

–Maahanmuuttajiin kohdistuvat epäluulot, rikokset ja väkivaltainen ekstremismi ovat kasvavia turvallisuusuhkia lisääntyneen maahanmuuton aikakaudella. Tällaiset turvallisuusuhkat koskettavat maahanmuuttajien lisäksi laajempaa, etnisesti tai kulttuurisesti valtaväestöstä poikkeavaa suomalaisten joukkoa.

–Jotkut maahanmuuttajaryhmät ovat tilastollisesti yliedustettuina rikoksesta epäiltyinä tietyissä rikostyypeissä ja maahanmuuttajien kotoutumiseen kohdistuu siten paineita myös turvallisuuden näkökulmasta. Erityisesti laittomasti maassa oleskelevat sekä maasta poistamista odottavat ulkomaalaiset ovat haavoittuvassa asemassa sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen, rikosten tekemisen että rikosten uhriksi joutumisen näkökulmasta.

Strategian mukaan itärajan valvontaa ja rajatarkastuksia tulee vahvistaa. Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan kyse on ennen kaikkea rajavartijoiden määrän lisäämisestä. Rajavartiolaitokselle osoitettiin jo kehysriihessä 7,9 miljoonaa euroa sisäisen turvallisuuden parantamiseen.

Länsirajaa strategiassa ei mainita. Länsirajan ovat nostaneet esiin etenkin perussuomalaiset ja viimeisimpänä keskusta turvapaikkapoliittisessa linjauksessaan. Keskustan mukaan lähtökohtana tulisi olla turvallisista maista, kuten Ruotsista, saapuvien turvapaikanhakijoiden pikakäännytys jo rajalta. Samaa ovat aiemmin vaatineet perussuomalaiset, jonka presidenttiehdokas Laura Huhtasaari ehdotti kesällä rajatarkastusten palauttamista länsirajalle.

Tulevaisuudessa turvallisuustilanteen muutokset ovat strategian mukaan yhä todennäköisempiä ja niihin on vaikea varautua etukäteen. Tärkein sisäisen turvallisuuden haaste on laajeneva ja monimuotoinen syrjäytyminen. Se lisää yhteiskunnallisten häiriöiden riskiä ja määrittelee suurelta osin tarpeen turvallisuusviranomaisten tuottamille palveluille.