Perussuomalaisten vaalityömies Matti Putkonen arvioi Uudelle Suomelle, että puolueella on mahdollisuus nousta ammattiliitoissa vasemmistoliittoa suuremmaksi puolueeksi. Putkonen povaa, että ensi vuoden Metallityöväen liiton vaaleissa puolueella olisi mahdollisuus saavuttaa samankaltainen sillanpääasema kuin minkä puolue sai vuoden 2008 kuntavaaleissa.
Perussuomalaisten nouseminen ay-kentässä ohi vasemmistoliiton olisi todellinen vallankumous, sillä työntekijäjärjestöt ovat olleet perustamisestaan saakka vasemmistopuolueiden hallussa.
Perussuomalaisten rynnistys ay-politiikkaan tulee tilanteessa, jossa vasemmisto on käytännössä menettänyt jo enemmistönsä SAK:ssa ja sen alaisissa liitoissa, katsoo puolestaan ammattiyhdistystoimintaa läheltä seurannut valtiotieteen tohtori Markku Salomaa Puheenvuoro-blogissaan.
– Tässä on edessä vuosien työ, jos ryhdymme rakentamaan todellista ay-organisaatiota. Ehkä saamme ehdokkaita ja vaaliliittojakin kaikkiin piireihin. Mutta kyllä tässä on edessä semmoinen 10 vuoden työ, Putkonen pohtii.
– En usko, että vielä seuraavissa Metalliliiton vaaleissa nousisimme vasemmistoa suuremmaksi, mutta se on potentiaalinen mahdollisuus, vaalityömies jatkaa ja toteaa, ettei SDP:n syrjäyttäminen ole todennäköistä.
Valtiotieteen tohtori Salomaa esittää, että vaikka SDP:llä ja vasemmistoliitolla on Metalliliiton liittovaltuustopaikoissa valtava ylivoima, jäi äänestysprosentti liiton viime vaaleissa alle puoleen. Salomaan esiin tuomien tulosten pohjalta voi laskea, että SDP:n kannatus romahtaa näin ollen puoleen. Metallin viime vaaleissa se sai noin 60 prosenttia äänistä, mutta koko jäsenmäärään suhteutettuna tulos putoaa noin 30 prosenttiin.
Vaalityömies Putkonen katsoo, että tässä on perussuomalaisilla mahdollisuuden rako. Aiemmin SDP:n riveissä ay-politiikkaa tehnyt Putkonen myöntää, että äänestysprosentin saaminen edes 50:een oli haastavaa.
– Kyllä se oli aina se suurin huolenaihe saada yli puolet äänestämään. Se antaa vaalien jälkeen aivan erilaisen selkänojan neuvotteluihin, kun on jäsenien tuki selvästi liittohallituksen takana, Putkonen toteaa.
– Kun perussuomalaiset saadaan kunnolla mukaan, niin uskon, että äänestysprosentin on mahdollista nousta selvästi korkeammaksi.
Jytkyä on kuitenkaan turha odotella puoluetoimiston pöydän takana, eivätkä gallup-tulokset käänny suoraan vaalitulokseksi. Sen tietää Putkonenkin. Ay-politiikkaan lähtemiseen tuo lisähaasteen se, että liitot ovat Putkosen mukaan ”hyvin suojattuja”.
– Puolueen jäsenyys siellä tarkastetaan ennen kuin töihin päästetään, hän hymähtää.
Viime vaaleissa kaikki perussuomalaiset kansanedustajaehdokkaat eivät saaneet vaalitukea omilta liitoiltaan, vaikka Putkonen kävi yhdessä Timo Soinin, Ossi Sandvikin ja Jussi Niinistön kanssa penäämässä yhdenvertaista kohtelua SAK:n johdolta.
– Ulkopuolelta tuleva, niin sanottu spontaani kenttärakenne vaatii paljon jalkatyötä ja työpaikoilla tarvitaan paljon rohkeutta lähteä keskustelemaan tällaisista asioista, Putkonen sanoo todeten samaan hengenvetoon, että tehtailla ja toimistoilla on jo äänestetty perussuomalaisia luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja.
– Kyllä viesti on selvä. Kyse on siitä, että kuinka tämä saadaan vielä realisoitua, Putkonen tuumii.
Putkosen mukaan perussuomalaiset pyrkivät rakentamaan ay-politiikkaansa avoimuuden hengessä ja yhteistyössä työntekijäjärjestöjen kanssa.
Sen sijaan täysin selvää ei ole, ryhtyykö Putkonen tekemään perussuomalaisten ay-politiikkaa tai jatkaako hän edes puolueen palkkalistoilla vielä ensi syksynä. Hänen alkuperäistä toukokuun loppuun asti kestävää vaalityömiessopimustaan on jatkettu nyt kesän yli syys-lokakuulle saakka.
– Töitä on niin tässäkin talossa kuin muissakin taloissa.Haluaisitko jatkaa perussuomalaisten leivissä?
– Tuohon vastaan, että on haluja, jos kenttäväki ja ay-kenttäväki pääsevät ratkaisuun, miten puolueorganisaatio rakennetaan. Mielenkiintoista työtähän tämä on ollut, Putkonen toteaa.
