Venäjään erikoistuneet tutkijat eivät usko Ukrainan ja Venäjän tilanteen kiristyvän sotilaalliseksi selkkaukseksi. Mahdollisen aseellisen hyökkäyksen katsotaan aiheuttavan Venäjälle enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

-Pidän kiinni aikaisemmasta arviostani, jonka mukaan Venäjä ei tule puuttumaan Ukrainan tilanteeseen sotilaallisesti. Perustan näkemykseni siihen, että Venäjällä on vain vähän voitettavaa, jos se sekaantuu tilanteeseen sotilaallisesti. Sen sijaan hävittävää on todella paljon, väitöskirjaa Lontoon King’s Collegen sotatieteiden laitoksella tekevä ruotsalainen Venäjän sodanjohtoon erikoistunut tutkija Oscar Jonsson kirjoittaa blogissaan.

Hänen mukaansa Venäjän on suojeltava ratkaisevan tärkeitä intressejään taloudessa ja energiamarkkinoilla. Yhdysvaltain ja EU:n vastaus sotilaalliseen hyökkäykseen tulisi kalliiksi niin symbolisesti kuin taloudellisestikin.

-Miksi sitten näemme sellaisia tilanteita kuin tänään? Siksi, että Venäjällä on paljon voitettavaa silloin, kun se antaa ymmärtää voivansa puuttua Ukrainan tilanteeseen sotilaallisesti. Venäjä ajattelee edelleen, että sillä on erityisoikeuksia Ukrainassa. Tämä näkemys tosin koki kolauksen, kun Janukovitsh pakeni, Jonsson toteaa.

Hän sanoo, että silmät kannattaa pitää auki kahden asian suhteen. Nämä ovat Venäjän laivastotukikohdan tilanne Ukrainan Sevastopolissa sekä venäläisten asema etnisenä vähemmistönä Ukrainassa.

-Molemmat tarjoavat Venäjälle mahdollisuuden saada oikeutus sotilaalliselle hyökkäykselle. Koska hyökkäys ei mielestäni ole Venäjän etujen mukaista en myöskään usko, että tätä korttia käytetään.

Myös Genevessä IHEID:n tutkijana työskentelevä suomalainen Susanna Hast pitää hyökkäystä epätodennäköisenä. Hän korostaa, että Georgian tapahtumat vuonna 2008 ovat vielä tuoreessa muistissa.

- Venäjällä on jatkossa yhä suurempia vaikeuksia puolustaa kansainvälisen yhteisön normeja, jos se toistamiseen ajautuu sotilaalliseen väliintuloon entisen Neuvostoliiton alueella, Hast kirjoittaa kolumnissaan politiikasta.fi-sivustolla.

Hastin mukaan Venäjä on halunnut tunnustusta keskeisenä maailmanpolitiikan toimijana Neuvostoliiton hajoamisesta lähtein.

-Jos se kuitenkin pyrkii provosoimaan sotilaallista selkkausta, tämä tavoite murenee. Juuri sekaantumasta pidättäytyminen, varsinkin sotilaallisesti, on ollut Venäjän ulkopolitiikan kulmakivi siitä lähtien kun Lähi-idän kansannousut ovat alkaneet. Jos Venäjä ryhtyisi sotilaallisiin toimenpiteisiin Ukrainaa vastaan, murentuisivat viimeisetkin uskottavuuden rippeet sellaiselta ulkopolitiikalta, joka nojaa kansainvälisten sääntöjen ja instituutioiden kunnioitukseen.

Aamupäivällä julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan Venäjä on asettanut hävittäjänsä ja muita joukkojaan valmiustilaan Krimin niemimaan läheisyydessä länsirajallaan. Valmiustilaa perustellaan sillä, että Venäjä haluaa turvata Krimillä sijaitsevan laivastotukikohtansa joukkojen ja Ukrainan venäläisten turvallisuuden.

Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen ehti jo varoittaa Venäjää tekemästä ”mitään, mikä voisi lisätä jännitteitä”.