Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vastaa vallankäyttönsä arvosteluun MTV:n haastattelussa.

Asia herätti keskustelua jo alkuvuodesta koronakriisin ja niin sanotun nyrkin yhteydessä ja nousi uudelleen keskusteluun Helsingin Sanomien haastateltua kolmea tutkijaa aiheesta.

Niinistö viittaa nyt MTV:n haastattelussa suoraan HS:n tuoreeseen artikkeliin. Åbo Akademin valtio-opin professorin Kimmo Grönlund totesi HS:lle toivovansa, että ”presidenttimme pitäytyisivät ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä ja menisivät niissä valtioneuvoston kannan mukaan”. Hän korosti puhuvansa nimenomaan presidentillisestä instituutiosta.

LUE SEURAAVAKSI:

Niinistö siteeraa suoraan Grönlundin sanoja ihmettelevään sävyyn MTV:lle.

”Hetkinen, olenko minä täällä sitä varten, että minä odottelen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallituksen linjaukset, ja sitten sanon, että kannatan?” Niinistö hämmästelee.

”Olen sitä varten, mikä muuten on meidän perustuslakimme kirjain, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.”

LUE SEURAAVAKSI:

HS:n artikkelissa ei lainata sanatarkasti perustuslakia, joka linjaa, että ”Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Niinistö huomauttaakin MTV:n haastattelussa, että samaisen kritiikin yhteydessä perustuslaki on ”saanut ihan uuden muodon”.

”Se onkin nykyisin niin, että hallitus ja presidentti yhdessä johtavat ulkopolitiikkaa”, presidentti ihmettelee MTV:lle ja huomauttaa, että kyseisiltä kriitikoilta puuttuu sama tarkkuus, jolla häntä itseään nyt tarkkaillaan perustuslain tarkasta noudattamisesta.

LUE SEURAAVAKSI:

MTV:n toimittaja tiedustelee presidentiltä, pyritäänkö häntä sensuroimaan.

”Minun suuni yritetään selvästi saada tukkoon”, Niinistö vastaa.

Professori Grönlund toteaa tänään MTV:n Uutisaamussa Niinistön viitanneen eilisillan haastattelussa HS:n artikkeliin, jossa oli itse haastateltavana.

”En ainakaan minä ole tukkimassa presidentin suuta. Ehkä hän ainakin minun mielestäni ylireagoi”, Grönlund sanoo Uutisaamussa ja huomauttaa, että huolestuttavampaa olisi se, jos vapaassa demokratiassa ei kriittisesti arvioitaisi presidentin toimia.

Grönlund tarkentaa kommenttinsa lähtökohtia ja viittaa siihen, että Suomessa on pidemmällä aikavälillä ollut käynnissä parlamentarismin vahvistamiskehitys. Grönlundin mukaan hallituksen, pääministerin ja eduskunnan asemaa on haluttu vahvistaa pitkällä tähtäimellä.

Grönlund selittää viitanneensa siihen, että tietyssä mielessä presidentti on sidottu hallituksen kantaan, sillä jos erimielisyyttä ilmenee, eduskunta päättää ja hallituksella on eduskunnassa enemmistö.

LUE SEURAAVAKSI: