Uusi tiedustelulaki nousi puheenaiheeksi viikonloppuna Turun puukotusten jälkeen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi sunnuntaina, että ”asiassa täytyy nyt toimia ripeästi”. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) puolestaan varoitti lauantaina, että tällä hetkellä Suomi on muiden maiden tietojen varassa.

Oppositiopuolue kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Essayah kuvailee IL-blogissaan, että lakiluonnos ehdottaa Suojelupoliisille ja Puolustusvoimille lupaa Suomen rajat ylittävän tietoliikenteen yksilöityyn seurantaan.

–Viranomaisille tulisi lupa siepata, tallentaa, lukea ja kuunnella kohdennetusti ja luvanvaraisesti maastamme ulkomaille suuntautuvaa nettiliikennettä. Luvan myöntäisi pääsääntöisesti Helsingin käräjäoikeus. Jälkeenpäin tiedustelun kohteena olleelle olisi pääsääntöisesti raportoitava tiedustelusta. Massatiedusteluun lakiuudistus ei anna mahdollisuutta, Essayah kirjoittaa.

–Laajemmilla tiedusteluvaltuuksilla on tosiasiassa estetty useita terrori-iskuja esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa. Suomen viranomaisten toimivaltuudet tällaisten suunnitelmien tutkimiseen ovat myös puutteelliset. Maamme viranomaiset ovat riippuvaisia muiden maiden avusta tiedusteluissaan muiden maiden alueelle. Suomen verkkotiedustelun puutteet tulivat myös hyvin esille, kun paljastui, että vieraan valtion toimijat saivat verkkovakoilun avulla haltuunsa Suomen ulkoministeriön tietoja, hän jatkaa.

Asiaan kiinnitti huomiota myös lainvalmistelussa vuodesta 2013 mukana ollut eversti Martti J. Kari.

–Jos selviää, että Turun hyökkääjä on kommunikoinut ulkomaille, ihmettelen, jos joku vielä kiistää tiedustelulain kiireellisyyden. Kaikkia iskuja ei koskaan pystytä estämään mutta viranomaisille pitää antaa mahdollisuus ja kyky yrittää suojata meitä, hän kommentoi.

Tekeillä oleva laki helpottaisi viranomaisten tiedonhankintaa, vaikka kyse ei olisi selkeästä rikosepäilystä. Laki sallisi muun muassa verkkotiedustelun, johon viranomaisilla ei nyt ole valtuuksia.

Uutta tiedustelulakia vastustavat ovat vedonneet siihen, että verkkotiedustelu uhkaisi kansalaisten yksityisyyden suojaa, ja tyrehdyttäisi aktiivisten ihmisten mahdollisuuden kansalaiskeskusteluun.

–Terroristi-iskujen tavoitteena on luoda vastakkainasettelua eri yhteiskunnallisten ja uskonnollisten ryhmien välille. Vapauteen perustuva yhteiskuntajärjestelmämme halutaan murtaa luomalla pelkoa. Pelkoa vastaan taisteleminen onkin merkittävä osa taistelussamme terrorismia vastaan, mutta myös konkreettisia keinoja, kuten laajempia tiedusteluvaltuuksia tarvitaan, Essayah huomauttaa.

Hän muistuttaa, että Suojelupoliisi on varoittanut jihadistisesta alamaailmasta Suomessa.

–On siksikin syytä pohtia, haluammeko antaa mahdollisuuksia ”alamaailmalle” ja pitää kiinni omasta yksityisyydensuojastamme, vai olisiko kuitenkin viisaampaa antaa Supolle ja Puolustusvoimille parhaat keinot taistelussa terrorismia ja muita turvallisuusuhkia vastaan. Loppujen lopuksi on vaarallisinta olla varautumatta uhkiin, olla ”onnellisen tietämätön” ja maksaa kovaa hintaa viranomaisten tiedonpuutteesta.

Tiedustelulakia on valmisteltu kolmen työryhmän voimin sisä-, puolustus- ja oikeusministeriössä. Hanke on ollut vireillä vuodesta 2013. Esitys tiedustelulaista on tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä.

Lue lisää:

Sauli Niinistö korostaa tiedustelulain tärkeyttä: ”Asiassa täytyy nyt toimia ripeästi”

Eversti hoputtaa uutta tiedustelulakia: ”Ihmettelen, jos joku vielä kiistää kiireellisyyden”

”Suomeen on syntynyt jihadistinen alamaailma” – Supolta varoitus TE:ssä