Oman talouden hallinta voi olla vaikeaa nuorelle aikuiselle, jos kotona on saanut kaiken helpolla ja taloustaitoja ei ole harjoiteltu lapsesta asti, sanoo kaupallinen neuvos Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hänen mielestään lapselle kannattaisi esimerkiksi rehellisesti sanoa, jos jotain jätetään ostamatta siksi, että rahaa ei ole.

– Vanhemmat ovat monesti aika arkoja puhumaan lapsille siitä, onko perheellä varaa ostaa kaikkea. Lapsethan vertailevat asioita koulussa ja kavereiden kanssa, ja ehkä siksi vanhemmat harvoin sanovat lapsille, että meillä ei ole rahaa, Koltta-Sarkanen sanoo Uudelle Suomelle.

Koltta-Sarkanen toimii varapuheenjohtajana ministeriön alaisessa taloudenhallinnan neuvottelukunnassa, joka kantaa huolta suomalaisten taloudellisesta lukutaidosta. Hän toivoo, että rahasta puhuttaisiin perheissä.

– Kun ollaan vaikka kaupassa tai pohditaan, mitä ostetaan, niin yhdessä voitaisiin puhua, mitä mikäkin maksaa ja mihin on rahaa, Koltta-Sarkanen sanoo.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että lapselle voi sanoa – toki lapsen ikään suhteuttaen – että meillä ei ole kaikkeen varaa. Ei sitä tarvitse yksilöidä, ettei tule lasten kesken ikäviä tilanteita, vaan voi sanoa, että meidän täytyy vähän miettiä, mihin kaikkeen meillä on rahaa. Ja tosiasiahan se on, että toisilla on enemmän kuin toisilla.

Oli perheellä rahaa tai ei, sitä kannattaisi Koltta-Sarkasen mukaan ainakin yhdessä miettiä, onko jotain järkevää ostaa – tarvitaanko ostosta todella vai ei. Näin lapsi oppisi pienestä pitäen taloudenhallintaa päivittäisessä elämässä, huomaamattomasti.

– Ei aikuisiakaan kiinnosta talous- ja velkaneuvonta ennen kuin se on ajankohtaista, ja silloin on tavallaan jo liian myöhäistä, hän sanoo.

Taloudenhallinnan neuvottelukunta toimitti äskettäin taloudelliselle yhteistyöjärjestö OECD:lle toimenpideohjelman, jonka mukaisesti suomalaisten taloudellista lukutaitoa pyritään lisäämään. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti asiasta yhdessä Finanssialan keskusliiton kanssa. Liiton mielestä ”kansalaisten taloudellisen lukutaidon kehittäminen on olennainen tekijä tulevaisuuden Suomea rakennettaessa”.

Taloustaitojen opetuksessa on roolinsa sekä lasten vanhemmilla että koululaitoksella.

– Talousosaamista on lisättävä opetusohjelmiin kaikilla tasoilla, FK:n tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen sanoo tiedotteessa.

FK:n mukaan Suomi oli Euroopan maiden joukossa tähän asti ”kummajainen, jolla ei ollut kansallista ohjelmaa kansalaistensa taloudellisen lukutaidon kohottamiseen”. Nyt tällainen mainitun kirjeen muodossa on.

Listatut tavoitteet ovat lähinnä periaatteellisia, mutta yksi konkreettinen toivomus esitetään: neuvottelukunnan mielestä Suomen tulisi jatkossa osallistua kansainvälisen PISA-tutkimuksen taloustaitoja mittaavaan osioon. Tiedotteen mukaan PISA-tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ”hyvästä tai huonosta menestyksestä matematiikassa ja tavallisessa lukutaidossa ei voinut suoraan vetää yhtäläisyysmerkkejä talouslukutaitoon”.