Vaatimus kierrosten lisäämisestä tuntuu pahalta, koska yliopistolaisten työsuhteet ovat katkolla ja monissa yliopistoissa käydään yt-neuvotteluita, sanoo Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.

Hän vastaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.), jonka yliopistoväelle lähettämä avoin kirje saa yhä laajempaa kritiikkiä. Kirjeen viestiä erikoistumisesta ja keskittymisestä on myös ymmärretty, mutta kritiikkiä saa koulutusleikkausten keskellä etenkin kirjeen kysymys: ”Millä aloilla yliopistonne on tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä vuonna 2025?”.

Ministerin mukaan maailman huipulle tähtäävä maa ei voi olla tyytyväinen eikä tyytyä tilaan, jossa "sen korkein huippu - tiede ja tutkimus - yltää kyllä hyvään, mutta ei maailman kärkeen”.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma puuttuu vastauksessaan Grahn-Laasosen toteamukseen, että ”resurssien puute ei ole keskeinen ongelmamme, vaan niiden tehoton hyödyntäminen”.

– Ministeri Grahn-Laasonen puhuu suomalaisten yliopistojen rajallisista resursseista. Todellakin, niistä on hyvä puhua, Aunesluoma kirjoittaa Yliopistolaisetvastaa-koontisivustolla ja Facebookissa.

Hän vertaa keskenään Minnesotan yliopistoa (UMN), jossa toimii parhaillaan vierailevana professorina, ja suomalaiskokonaisuutta, joka kattaisi Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston sekä Taideyliopiston. Aunesluoman mukaan Minnesotan UMN sisältää kaikki kolme alaa ja siellä on opiskelijoita noin 50 000. Kansainvälisissä ranking-listauksissa se on osittain Helsinkiä edellä.

– UMN:n vuosibudjetti on n. 3,6 miljardia dollaria. Eli suunnilleen saman verran kuin Suomessa kaikkien yliopistojen rahoitus yhteensä. - - - Näiden kanssa Suomen tiede kilpailee. Surkeilla resursseilla, niin surkeilla, ettei sitä ole ministerille viitsitty kertoa, Aunesluoma kirjoittaa.

– Tilastokeskuksen mukaan Suomen yliopistoissa on 167 200 opiskelijaa. Jotka saavat koulutuksensa yhden amerikkalaisyliopiston vuosibudjetilla. Se, että Suomessa tehdään niin vähillä resursseilla niin hyvää tiedettä kuin tehdään, on ihme jo itsessään, hän jatkaa.

Myös Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg ihmettelee, mistä ministeri on löytänyt kansainväliset vertailut, jotka osoittavat suomalaisyliopistojen resurssien käytön heikoksi.

– En tiedä, mihin vertailun viittaatte, mitä tarkoitatte vastineella tai verrokeilla. Tiedän vain, että asiasta on toistakin tietoa (ja suhteellisen tuoretta), Forsberg kirjoittaa.

Forsberg ja Tieteentekijöiden Koikkalainen viittaavat korkeakoulujärjestelmien global ranking -listaukseen, jossa Suomi sijoittuu top viiteen.

– Tämä ranking perustuu resursseihin, ympäristöön, verkostoitumiseen sekä tuloksellisuuteen, Koikkalainen viestittää ministerille.

Koikkalainen jatkaa lukujen esittelyä. Hänen mielestään ministerin arvostelu on kohtuutonta, kun ottaa huomioon esimerkiksi julkisen rahoituksen.

– Suomi jää koko ajan jälkeen keskeisistä kilpailijamaista julkisen tutkimusrahoituksen osuudessa, silti ministeri ei näe tällä vaikutusta tuloksiin. Valtion suoran perusrahoituksen osuus tutkimukselle on 44 %, kun se on tiedevertailuissa paremmin pärjäävissä Sveitsissä (68 prosenttia), Tanskassa (57 prosenttia) ja Alankomaissa (78 prosenttia), Koikkalainen kirjoittaa.

Grahn-Laasonen vastasi blogissaan

Ministeri Grahn-Laasonen vastasi keskiviikkona blogissaan arvosteluun ja muun muassa kyselyihin kirjeensä tietopohjasta. Hän viittasi opetusministeriön seurantaan ja esimerkiksi OECD:n tuoreimpiin indikaattori- ja tilastoraportteihin. Lisäksi hän puolusti valtion panostusta korkeakoulutuksen instituutioihin.

– Tuoreimpien käytettävissä olevien OECD –tilastojen mukaan Suomen panostus korkea-asteen koulutusinstituutioihin suhteessa bruttokansantuotteeseen on OECD-keskiarvoa ja muita Pohjoismaita korkeampi, ministeri kirjoittaa.

Hän perusteli keskittämistavoitetta eri raporteilla.

– Kansainvälisen asiantuntijaryhmän (Technopolis Group) keväällä 2015 julkaistussa selvityksessä tarkasteltiin suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistarpeita suhteessa Tanskan, Sveitsin, Irlannin ja Alankomaiden korkeakoulumallien kehityssuuntiin ja toimintaympäristön muutokseen. Arviointiryhmä piti Suomen korkeakoulujärjestelmää sinänsä hyvin toimivana, mutta kiinnitti erityistä huomiota järjestelmän hajanaisuuteen ja korkeakouluyksiköiden suureen määrään maan kokoon nähden. - - - Suomen Akatemian raportissa suositettiin, että yliopistot profiloituisivat nopeasti tutkimuksessaan keskeisille vahvuusalueilleen, ministeri kertoo.

Päivitys klo 11.10: Lisätty tiivistys Grahn-Laasosen blogivastauksesta, jota ei alun perin jutussa ollut huomioitu.