Hallituksen suunnitelma helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä on saanut ay-väen takajaloilleen. Samalla hallituspuolueiden ja yrittäjien puolelta tunteita on kuumentanut se, että työtekijäpuoli puhuu pärstäkertoimen tulevan lain myötä irtisanomisen perusteeksi.

”Pärstäkerroinpykälän” onkin jyrkästi kiistänyt muun muassa työministeri Jari Lindström (sin). Hiljattain myös kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari kiisti täysin Ylen Politiikkaradiossa, että mikään henkilöön menevä syy voisi olla syy irtisanomiselle ja piti pärstäkerroinpuheita harhaanjohtavina.

Pärstäkertoimen ohella ay-väki on myös varoittanut, että uusi laki toisi työnantajalle mahdollisuuden mielivaltaan.

Pärstäkerroin-sanan käyttö liittyy ensisijaisesti lakiluonnoksen kohtaan, joka käsittelee työnantajan ja työntekijän välistä luottamusta ja työtekijän epäasiallista käyttäytymistä. Lakiluonnoksessa kohta kuuluu näin:

”Kun työnantajan palveluksessa on alle 20 työntekijää, irtisanomisperusteena pidettäisiin myös momentin 1 virkkeessä säädettyä vähäisempää työvelvoitteen laiminlyöntiä tai rikkomista taikka epäasiallista käyttäytymistä silloin, kun se horjuttaisi työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaisi työnantajan tai työyhteisön toimintaa. Lisäksi edellytettäisiin, että työsuhteen jatkamista ei voitaisi pitää työnantajan kannalta kohtuullisena.”

Tarkemmin luonnoksessa kuvaillaan epäasiallista käytöstä ja luottamuksen horjumista näin:

”Irtisanomiseen voisi oikeuttaa myös sellainen työntekijän epäasiallinen käyttäytyminen, joka vaikeuttaa pienen työyhteisön toimintaa. Epäasiallinen käyttäytyminen voisi kohdistua esimerkiksi työnantajaan, muihin työntekijöihin tai asiakkaisiin. Moitittavalla käyttäytymisellä tulisi olla yhteys työntekijän työsuhteesta johtuviin velvoitteisiin, kuten lojaliteettivelvoitteiseen.

Jos työntekijän epäasiallisesta käytöksestä aiheutuu työyhteisön työilmapiirin myrkyttyminen, tämä voi olla peruste työsopimuksen irtisanomiselle, jos ongelmia ei kyetä muin toimin ratkaisemaan.”

”Vähäiset velvoitteiden rikkomiset tai laiminlyönnit eivät oikeuttaisi irtisanomiseen. Irtisanomisen edellytyksenä olisi, että työntekijän moitittava menettely horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan tai työyhteisön toimintaa tavalla, jonka vuoksi työsuhteen jatkaminen ei olisi työnantajan kannalta enää kohtuullista. Työsuhteeseen liittyvän luottamussuhteen merkitys korostuu erityisesti pienissä työyhteisöissä.”

Toisaalta hallituspuolueista on kiistetty pärstäkerroinperusteen olemassaolo vetoamalla samaan tekstiin. Näin on tehnyt esimerkiksi kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok).

Vartiaisen puoluetoveri Jaskari puolestaan korosti hiljattain Politiikkaradiossa, että muutoksen jälkeenkin irtisanomisen taustalla pitäisi olla työvelvoitteen laiminlyöntiä.

Sekä SAK:n lakimies Paula Ilveskivi että Teollisuusliiton Tekijä-lehden päätoimittaja Petteri Raito ovat tarttuneet nimenomaan luottamusta koskevaan kohtaan kirjoituksissaan.

”Hallitus esittää työsopimuslain henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden ’keventämistä’ lisäämällä lainsäädäntöön niin sanotun pärstäkerroinpykälän, joka koskisi alle 20 työntekijää työllistäviä työpaikkoja. Esityksen mukaan irtisanomisperusteeksi riittäisi nykyistä vähäisempi, työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta horjuttava tai työnantajan tai työyhteisön toimintaa vaikeuttava epäasiallinen käyttäytyminen. Esityksen perusteluissa epäasiallista käyttäytymistä kuvataan muun ohella ilmaisulla ’työyhteisön työilmapiirin myrkyttyminen’. Esityksen mukaan tämä voisi olla peruste työsopimuksen irtisanomiselle, jos ongelmia ei kyetä muin toimin ratkaisemaan”, Ilveskivi kirjoitti SAK:n blogissa jo kesällä.

Raito puolestaan perusteli pääkirjoituksessaan tässä kuussa, miksi irtisanomislaki ay-väen mielestä lisäisi mielivaltaa:

”Lakiesitys avaa oven mielivaltaisuudelle. Irtisanomisen voisi toteuttaa luottamuksen horjumisen perusteella. Jos sille tielle lähdettäisiin, vellottaisiin syvällä subjektiivisten kokemusten maailmassa. Ihmiset ovat erilaisia. Toiset kokevat epäluottamusta ympäristöönsä ja muihin ihmisiin herkemmin kuin toiset. Tätä ilmiötä ei pidä päästää työpaikoille jylläämään.”

”Työilmapiirin ongelmat voivat olla moninaisia ja ne voivat aiheutua esimerkiksi itse työstä, työn järjestelyistä ja johtamisesta. Nämä ongelmat kasautuessaan heijastuvat työpaikan sosiaalisiin suhteisiin ja aiheuttavat työstä johtuvaa psykososiaalista kuormitusta, joka voi ilmetä pitkään jatkuessaan myös työpaikan ilmapiirin myrkyttymisenä”, Ilveskivi kirjoittaa.

Ilveskiven mukaan epävarmaksi jää, ”kohdistuuko irtisanominen ongelman aiheuttajaan vai siihen työntekijään, joka herkemmin reagoi työpaikan ongelmiin”.

Raito esittää myös huolen siitä, että luottamuksen horjumisesta voisi tulla tekosyy.

”Luottamuksen horjumiseen sisältyvä toinen ongelma on, että sitä voitaisiin helposti käyttää tekosyynä silloin, kun irtisanomisen todelliset syyt eivät kestä päivänvaloa. Hyökkäyksiä järjestäytymisen tai mielipiteen vapautta tai yksilöllistä, sosiaalista ja kulttuurista erilaisuutta kohtaan ei voida eikä pidä oikeuttaa”, Raito kirjoittaa.

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) kysyy, riittäisikö luottamuksen horjumiseen esimerkiksi se, että työntekijä haluaa pitää kiinni kahvitauoista, joista pomo painostaa luopumaan.

”Luottamus on subjektiivinen kokemus. Kyllähän sen horjumista voi perustella pelkästään sillä, että työpaikassa on huono henki tai että henkilö ei sovi työyhteisöön, tai mitä näitä eufemismeja sitten onkin hankalalle tyypille”, Kontula sanoo Uudelle Suomelle.

Jos hallituksen suunnitelma menee läpi, näemme vasta oikeustapausten myötä, millaisia todisteita työnantajalta edellytetään luottamuksen horjumisesta, Kontula toteaa.

”Miten sellaista voi todistaa suuntaan tai toiseen, kun luottamushan on tunne?” Kontula kysyy.

LUE LISÄÄ AIHEESTA:

Täystyrmäys hallituksen irtisanomislaille: ”Lopettakaa jo puhe kompromissista!”

Opettajien protesti ihmetyttää yrittäjiä: ”Mistä näissä operaatioissa todella on kyse?”

SAK:sta lyttäys irtisanomisten ”keventämiselle” – ”Pärstäkerroinpykälä”, uhkana 90 päivän karenssi