Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ele pudottaa palkkansa vuoden 2006 tasolle tarkoittaa Niinistölle 34 000 euron vuosipalkkion alennusta. Suomalaisen keskituloisen työntekijän kohdalla sama alennus tarkoittaisi vuosittain 5 436 euroa alempia ansioita.

Presidentin erottaa palkansaajasta se, että vain palkansaaja maksaa veroa palkastaan. Presidentin palkkio on veroton korvaus.

Vuonna 2006 suomalaisten mediaanipalkka oli 2 498 euroa kuukaudessa eli 29 976 euroa vuodessa. Viime vuonna mediaani oli noussut 2 951 euroon eli 35 412 euroon vuodessa. Kasvua on siis ollut 453 euroa kuukaudessa.

Verojen jälkeen vuonna 2006 keskivertopalkalliselle jäi käteen noin 22 000 euroa. Tuolloin veroprosentti mediaanituloille ilman muita veroja ja vähennyksiä oli noin 23 prosenttia eli 7 800 euroa.

Vuonna 2001 mediaanipalkasta jäi tuloveron jälkeen käteen 29 215 euroa vuodessa. Tuloveroprosentti oli 17,5 eli noin 6 100 euroa.

Tuloverotus on laskenut vuodesta 2006 noin 6 prosenttiyksikköä. Euromääräisesti tuloveroa maksetaan nyt noin 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2006.

Eilen sosiaalidemokraattisen Kalevi Sorsa -säätiön projektikoordinaattori Antti Alaja sanoi Uuden Suomen haastattelussa, että pahimmillaan työntekijöiden palkkojen alentaminen voisi johtaa Euroopassa entistäkin hankalampaan tilanteeseen.

- Ongelma on, että jos kaikki leikkaavat palkkoja, ja samaan aikaan julkisen sektorin menoja kiristetään, siitä seuraa Euroopan laajuisesti huono tilanne, Alaja sanoi.

Palkkakilpailu voisi parantaa yksittäisen EU-maan viennin kykyä lyhytaikaisesti. Kyse on kuitenkin käytännöllisestä devalvaatiosta eli rahan tuotannon arvon keinotekoisesta laskemisesta.

Aiemmin Suomi on voinut parantaa vientiyritystensä hintakilpailukykyä devalvoimalla markkaa. Euroaikana tämä ei ole enää mahdollista.

Rahoituksen professori Vesa Puttonen nosti Ylen haastattelussa esiin ajatuksen suomalaisten palkkojen laskemisesta vuoden 2006 tasolle.