Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto vaativat pamfletissa Suomen pakolaiskiintiön nostamista nykyisestä 750:stä peräti 10 000:een. Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi kertoo Uudelle Suomelle, miksi.
Ihmisarvopamfletissa vaaditaan lisäksi perheenyhdistämisen helpottamista, translain kokonaisuudistusta, sukupuolineutraalia asevelvollisuutta, vammaisten koulutustakuun vahvistamista sekä korkeampia sakkoja seksuaalisesta häirinnästä. Radikaalein ehdotus on kuitenkin valtava lisäys pakolaiskiintiöön.
Puheenjohtaja Hilkka Kemppi painottaa, että taustalla on vaatimus isommasta järjestelmäuudistuksesta, josta järjestö päätti jo vuonna 2015 maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan. Mallissa pakolaiskiintiö nostettaisiin vuositasolla YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) kautta kymppitonniin, mutta samalla rajoitettaisiin suoraa maahantuloa.
–Silloin se tarkoittaa, että meille ei tule niin paljon turvapaikanhakijoita, vaan meille tulee pakolaisia suoraan, Kemppi selventää Uudelle Suomelle.
Tällä hetkellä Suomen pakolaiskiintiö on 750, mutta vuosina 2013–2014 se oli 1050. Kemppi huomauttaa, että nykyjärjestelmässä ihmiset tulevat epävarmoissa olosuhteissa Suomeen. He joutuvat täyttämään Pohjolassa kymmeniä papereita ja käymään haastatteluissa sekä jännittämään, saavatko he tuoda mukanaan myös perheensä, mikä on Kempin mielestä iso ihmisarvokysymys.
–Tämä on aivan täysin epäinhimillistä ja ruokkii samalla myöskin ihmissalakuljetusta maahan, Kemppi sanoo Uudelle Suomelle.
Kyse painopisteen siirtämisestä
Keskustanuorten mielestä isompia leirejä pitäisi perustaa suoraan sinne, mistä pakolaiset tulevat, kuten Pohjois-Afrikkaan ja Turkkiin. Pakolaisen statusta pitäisi Kempin mukaan hakea jo lähtöpaikoissa, jolloin pakolaiset tulisivat Eurooppaan hallitusti ja perheittäin ilman, että heidän tarvitsee enää jännittää prosessin lopputulosta kohdemaassa. Kyse on painopisteen siirtämisestä kiintiöpakolaisiin, joiden suojelun tarve selvitetään jo lähtömaassa.
–Meillehän tuli 2015 30 000 turvapaikka-anomusta, ja samalla otimme pakolaiskiintiön kautta 750 ihmistä. Sen sijaan esitämme tässä sitä, että tuodaan 10 000 ihmistä, joiden status on jo valmiiksi pakolainen ja he aidosti tarvitsevat apua siinä vaiheessa.
Kempin mukaan nykyinen järjestelmä ruokkii sitä, että Eurooppaan tulevat ne, jotka pystyvät eivätkä ne, jotka aidosti tarvitsevat apua. Hänen mukaansa paljon turvallisempaa on sitoutua ottamaan realistinen määrä tulijoita suoraan, jolloin tilanteeseen voidaan varautua hallitsemattoman pakolaistulvan sijaan. Näin lähtijät eivät myöskään joutuisi maksamaan suuria summia salakuljettajille.
–Uskon vakaasti, että ihmiset kyllä sitä mahdollisuutta käyttäisivät, Kemppi sanoo ja viittaa pakolaisen statuksen hakemiseen lähtöpaikoissa.
”Toisi myös kustannussäästöjä”
Kemppi uskoo, että tällaisella järjestelmän muutoksella saavutettaisiin myös kustannussäästöjä, sillä esimerkiksi vuonna 2015 pystytettiin keskuksia ja ajettiin niitä alas.
–Soutaminen ja huopaaminen tulee tosi paljon kalliimmaksi kuin se, että meillä on hallittua ja suunnitelmallista se toiminta, jolloin pystymme aidosti miettimään sen, että mihin me laitamme ihmiset.
Kemppi huomauttaa, että esityksen toteuttaminen vaatisi muutaman vuoden valmistelun, sillä muutosta ei voisi toteuttaa pelkällä kiintiön nostamisella.
–Silloin kustannukset nousisivat hallitsemattomasti, eli vaatisi useamman vuoden siirtymäajan tämä meidän esitys.
Kempin mukaan vastaavaa leiriajattelua on esittänyt aiemmin muun muassa Paavo Väyrynen. Myös pääministerin erityisedustaja Antti Pentikäinen sanoi Ylen A-studiossa viime viikolla, että pakolaiskriisiä pitäisi hoitaa ennen kaikkea UNHCR:n kautta, jonka toiminta tulisi taata riittävällä rahoituksella. Hänen mukaansa tällöin syyt lähteä vaarallisille merimatkoille poistuisivat. Hänenkin mielestään nykyjärjestelmä ruokkii salakuljetusta ja vie kriisiä syvemmälle.
Aiheesta lisää:
Ministeri selvensi radiossa: 2 syytä miksi Suomeen pitäisi ottaa 300 pakolaista lisää
”Onko hallitus perussuomalaisten haamun panttivanki?” Kansanedustaja vaatii pakolaiskiintiötä ylös
Risikko kohun jälkeen: ”Palautusyhteistyö Afganistanin kanssa osoittautui toimivaksi”
Pakolaiskiintiö nousee sittenkin? Yhä Risikon tavoitteena
Ehdotus hallituksesta: Suomen nostettava pakolaiskiintiötä ensi vuonna
