Korkomarkkinoiden tilanne näyttää asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä täysin omituiselta, kun negatiiviset korot ovat muuttuneet arkipäiväksi.

”Päällisin puolin negatiiviset korot voivat näyttäytyä positiivisessa valossa. Valtiolle maksetaan velkaantumisesta, lainaraha on halpaa, ja asuntovelallisetkin näyttäisivät viettävän kissan päiviä”, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich toteaa blogissaan.

Viimeaikaisten markkinaliikkeiden jäljiltä pelkästään euroalueella on hänen mukaansa noin 4 000 miljardia euroa valtionvelkaa, joiden markkinakorko on negatiivinen. Saksan valtionlainoista lähes 90 prosentilla on negatiivinen korko, Suomessa osuus on 80 prosentin luokkaa.

”Tämän hetken markkinakorkojen perusteella sijoittajat maksaisivat Suomen valtiolle noin 300 miljoonaa euroa vuodessa velkaantumisen riemusta”, von Gerich kiteyttää.

(Juttu jatkuu tviitin alla.)

Samalla hän huomauttaa, että todellisuudessa Suomi maksaa valtionvelalleen tällä hetkellä reilun miljardin euron korkomenoja vuodessa.

Korkojen lasku yhä syvemmälle negatiiviseksi kertookin von Gerichin mukaan huolestuttavaa viestiä talousnäkymistä: euroalueen talous ei ole reagoinut ennätyskevyeen rahapolitiikkaan keskuspankin toivomalla tavalla. Talousnäkymien heikennyttyä lisää EKP suunnitteleekin jo uusia elvytystoimia.

LUE LISÄÄ: Donald Trumpin hermostuttanut puhe saattaa tarjota yllättävää apua Antti Rinteelle: ”Tulee edistämään työllisyystavoitteen saavuttamista”

Von Gerichin mukaan korot ovat kuitenkin jo niin matalalla, että suuressa kuvassa pieni lisälasku tuskin vaikuttaisi merkittävästi yritysten investointihalukkuuteen tai kotitalouksien lainanottointoon.

”Jatkuva epävarmuus on euroalueen talousnäkymien suurin ongelma tällä hetkellä, ei liian tiukka rahapolitiikka. Tavoitteisiinsa pyrkivä keskuspankki ei kuitenkaan voi istua toimettomana, kun tavoitteet karkaavat entistä kauemmas tulevaisuuteen. Lopputulos on entistä hullunkurisemmalta näyttävä korkomarkkina mutta myös talouskehitys, joka ei yllä sellaiseen vauhtiin, joka järkevämmällä politiikalla olisi mahdollista”, hän sanoo.

LUE MYÖS: Suomen bkt-luku ”kutistui brutaalisti” – ”Huono enne työllisyyden kehitykselle”