Abiturienttien hermoja koeteltiin tänä keväänä. Ylioppilaskokeet pakattiin maaliskuussa – koronakriisin iskiessä päälle – tavallista tiiviimpään aikatauluun. Juhlia ei voi kokoontumisrajoitusten vuoksi järjestää. Lisäksi voimaan tuli uudistus, jossa todistusvalinnasta tehtiin pääväylä korkeakouluopintoihin.

”Vaikka stressitasot nousivat hurjasti, sain hermoni kuriin ja suoriuduin kirjoituksista omalla tasollani. Olen aika tyytyväinen tuloksiini”, sanoo ylioppilas Sara-Fiia Saarijärvi Herttoniemen yhteiskoulusta.

Koepäivien aikaistaminen vaikutti Saarijärven ylioppilaskokeisiin siten, että hänellä oli viikko vähemmän aikaa lukea psykologian kokeeseen. Tarkoitus oli lukea yötä päivää, mutta jaksaminen tuli vastaan pitkän koerupeaman jälkeen.

”Jouduin himmaamaan, mutta ei se onneksi haitannut. Suurin työ tehdään kuitenkin paljon ennen kokeita.”

Saarijärvi on saanut jo tietää päässeensä todistusvalinnalla sisään Lapin yliopistoon opiskelemaan hallintotieteitä ja johtamista, mikä olikin hänen ykkösvaihtoehtonsa. Saarijärveä kiinnostaa erityisesti johtamisen psykologia.

”Tuntuu tosi hyvältä vaihtaa maisemaa ja tehdä jotain ihan uutta. Vietin lapsuuteni Etelä-Pohjanmaalla ja huomaan kaipaavani landelle.”

Saarijärvi sanoo, että koronavirus on tuonut monelle ylimääräistä stressiä. Hänellä on huoli nuorten jaksamisesta ja mielenterveydestä.

”Ei meidän ikäluokkamme elämässä ole aiemmin ollut mitään koronan kaltaista. Täytyy toivoa, että nuorisolla pää kestää. Nyt voi olla vaikea saada hoitokontakteja tai päästä juttelemaan kasvotusten.”

Tyytyväinen tuloksiinsa on myös Turun normaalikoulun lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Kasimir Kurri. Hän on hakenut opiskelemaan Turun yliopistoon eri aloille: luonnontieteisiin, tilastomatematiikkaan, tietojenkäsittelyyn ja kauppatieteisiin.

Tänä vuonna todistusvalinnan merkitys on kasvanut. Kurri ei osaa vielä sanoa, onko siitä hänelle haittaa vai hyötyä.

”Jos en pääse sisään todistuksella, pääsy­kokeesta tulee hankala, sillä sen ­kautta ­valitaan entistä pienempi osuus opiskeli­joista.”

Jos yliopiston ovet eivät vielä tänä vuonna aukea, Kurri aikoo etsiä töitä ja tehdä opintoja avoimessa yliopistossa. Hän pyrkii myös korottamaan äidinkielen arvo­sanaansa.

Korottamista suunnittelee myös ­Munkki­niemen yhteiskoulun ylioppilas Anni ­Lappalainen. Hän kirjoitti hiukan alle E:n keskiarvolla, mutta aikoo silti ­syksyllä ­korottaa äidinkielen, fysiikan ja ­biologian arvosanaansa.

”Hain lääkikseen ja muutamalle tekniselle alalle papereilla. Äidinkielen arvosana pudotti todistuspisteitäni pahasti, joten aion hakea ensi vuonna uudestaan korotetuilla numeroilla.”

Opiskelemaan hakemisessa oli Lappalaisen mielestä rankinta epävarmuus koejärjestelyistä. Se teki valmistautumisesta hankalaa.

”Ennen vappua oltiin melkein kuukausi pimennossa. Silloin sanottiin, että kokeita ei pidetä paikan päällä, mutta ei kerrottu, miten ne hoidetaan.”

Korkeakouluihin hyväksytään todistuksen perusteella 51–60 prosenttia hakijoista, mutta osuudet vaihtelevat suuresti. Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja Maria Jokinen kritisoi sitä, että joillain aloilla todistusvalinnan osuus on jopa 90 prosenttia.

”Se ei ole kauhean yhdenvertainen tapa valita opiskelijoita. Eri ihmiset pärjäävät eri koetilanteissa hyvin. Lisäksi tämä tekee polun ammattikoulusta yliopistoon hyvin hankalaksi.”

Lukiot toivovat voivansa järjestää lakkiaiset loppukesästä tai syksyllä. Tänä keväänä isoja juhlia ei voi kokoon­tumisrajoitusten vuoksi järjestää. Ylioppilailla on kuitenkin pienimuotoisia juhlasuunnitelmia.

”Juhlimme saaressamme läheisten ­kanssa”, Anni Lappalainen kertoo.

Kasimir Kurri juhlii perheensä kanssa kotona. Jos syksyllä saa juhlat järjestää, silloin kutsutaan sukua paikalle.

Sara-Fiia Saarijärven kotiin on lauantaina tulossa muutamia sukulaisia. Illalla hän näkee paria lukiokaveriaan.

”Meillä on iso suku, ja jos olisi saanut juhlat järjestää, paljon olisi ollut porukkaa tulossa.”

Lue myös: