Eduskunnassa ihmeteltiin torstaina, miksi hallitus haluaa entisestään lisätä hoitoalan työntekijöiden kuormitusta laajentamalla niin sanotun jaksotyön käyttöalaa. Asian nosti kyselytunnilla esiin oppositiopuolue sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Rinne kyseli puheenvuorossaan valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok), miten hallitus pyrkisi parantamaan hoitoalan työolosuhteita.

”Kuin kruunuksi tähän surulliseen tarinaan te olette nyt työaikalain kautta kurittamassa hoitajia työaikalain muutoksella, jonka myötä yhä useamman hoitajan, hoiva-alan ammattilaisen, työvuoroja voidaan pidentää ja lepoaikaa lyhentää. Näin hoitajien entisestään raskas kuormitus kasvaa. Arvoisa ministeri Orpo, menikö tämä nyt väärinpäin”, Rinne kysyi.

”Miksi lisäätte hoitajien kuormitusta silloin, kun hoiva-alan työntekijöitä tarvitaan ja tarvittaisiin niitä ihmisiä työpaikoille?”

LUE MYÖS: Hoitajan työvuoro jopa 19 h, ylityökorvaus 0 € – ”Nyt on aika luopua tästä halpatyöaikamuodosta”

Rinteen puoluetoveri Tarja Filatov nosti esiin hoiva-alan niin sanotun reservin eli arviosta riippuen 30 000–70 000 alan ammattilaista, jotka ovat siirtyneet muiden alojen töihin. Hoitoalan liitot katsovat, että alan houkuttelevuutta ja työntekijöiden alalla pysymistä lisättäisiin parhaiten nostamalla palkkoja. Lue lisää: ”Suomen valtio teki hoitajapulan ihan itse” – 72 000 ihmisen reservi nousi esiin Ylellä

”Uskallan väittää, että yksi syy tähän [alalta poistumiseen] on kohtuuton jaksotyö, jota olisi voitu korjata nyt työaikalaissa, mutta hallituksen työaikalaki laajentaa tämän jaksotyön käyttöä vielä muillekin, esimerkiksi sosiaalipuolen aloille, jolloin meillä on kohta samat ongelmat silläkin puolella”, Filatov kummasteli.

”Tämä on myös tasa-arvokysymys siitä näkökulmasta, että meillä miesvaltaisilla aloilla tehdään työtä kolmivuorossa ja sieltä saa iltalisät ja yölisät, mutta kun tullaan hoiva-alalle, niin tehdään joustotyönä, jolloin näistä lisistä jäädään paitsi. Eikö nyt olisi aika laittaa liikkeelle selvitys, jossa jaksotyöstä luovutaan”, Filatov jatkoi.

Jaksotyö tarkoittaa järjestelmää, joka mahdollistaa poikkeamisen yleisestä kahdeksan tunnin päivittäisestä ja 40 tunnin viikoittaisesta työajasta. Poikkeaminen tapahtuu sillä rajauksella, että säännöllisen työajan täytyy olla kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahdessa viikossa 80 tuntia. Tehyn mukaan työnantaja voi jaksotyössä teettää jopa 13–19 tunnin työpäiviä, jos vuorokauden pakollista lepoaikaa lyhennetään hetkellisesti poikkeuksella.

Lue lisää:

Tehy-lehti: Uusi laki toisi jopa 19 h -työpäivät ”työnantajan määräyksellä”

”Erittäin raskas työmuoto” – Uusi työaika kymmenille tuhansille työntekijöille huolettaa liittoja

Työministeri Jari Lindström (sin) huomautti eduskunnassa, että hallituksen uudistuksessa päivittäinen lepoaika itseasiassa pidentyy yhdeksästä tunnista 11 tuntiin.

”Eli kyllä me olemme pyrkineet siihen, että me teemme tästä inhimillisempää kuin tänä päivänä on.”

Vuorokausilevosta on ammattiliittojen mukaan kuitenkin mahdollisesti tilapäisesti joustaa, jolloin pisin työpäiväskenaario voi toteutua.

Lindström myönsi puheenvuorossaan, että työaikalaki, johon jaksotyön laajentaminen sisältyy, on ”todella haastava laki”.

”Sen ideanahan on saattaa työaika ja työn tekeminen vastaamaan 2020-luvun haasteisiin. Sen jälkeen, kun se oli kirjoitettu, niin meille alkoi tulemaan yhteydenottoja erilaisilta tahoilta siitä, että meihin tätä ei pitäisi soveltaa, ja toisaalta, että meihin tätä pitäisi soveltaa. Tämä soveltamisalakysymys on ollut tiedossa kyllä ministeriössä. Me olemme pyrkineet rakentamaan tämän tasapainoisesti ja myös niin, että se täyttää EU:n työaikadirektiivin, ILOn ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan asettamat vaatimukset. Tässä on se raami, missä me olemme pyrkineet toimimaan. Ei ole todellakaan helppo harjoitus ollut”, Lindström sanoi.

Jaksotyön käyttö on nykylain puitteissa mahdollista vain laissa luetelluissa töissä kuten poliisi- ja tullilaitoksissa sekä sairaaloissa ja ympärivuorokautisissa päiväkodeissa. Uusi työaikalaki laajentaisi järjestelmän muun muassa ensihoitoon, pelastustoimeen ja tukipalveluihin.

Ministeri Lindström korosti kyselytunnilla, että erilaiset työn tekemisen muodot, kuten hoitoalan jaksotyö, ”ovat äärimmäisen tärkeitä yhteiskunnan toimintojen kannalta”.

”On ihmisiä, jotka joutuvat tekemään tämmöistä työtä”, ministeri sanoi.

Valtiovarainministeri, kokoomusjohtaja Petteri Orpo arveli kaikkien salissa olevan samaa mieltä siitä, että hoitoalalle tarvitaan ”lisää ja paljon hoitohenkilökuntaa”. Hänen mukaansa hallitus on käynnistänyt työn pohjustaakseen tätä seuraavalle hallitukselle. Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) kertoi konkreettisemmin, mistä on kyse. Hänen mukaansa yksi vastauksista on alan työsuhteiden vakinaistaminen.

”Merkittävä arjen haaste on, jos työtä pätkitetään. Tässä suomalainen julkinen sektorikaan ei kunnostaudu tällä hetkellä vielä riittävällä tavalla.”

Saarikko sanoi, että alalta poistuneiden ammattilaisten saaminen takaisin alalle ”vaatii ryhtiliikettä”.

LUE MYÖS:

Myös työnantajat tyrmäävät esityksen uudesta työajasta: ”Muutokset voivat vaarantaa kriittisiä toimintoja”

Esperi Caren korjausliike raivostutti Tehyn – 72 000 hengen reservissä ”ammattilaisiakin saatavilla”