Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén kertoo Talouselämälle yllättyneensä Teollisuusliiton ilmoituksesta irtautua kikyn lisätyötunneista. Nyt vaakalaudalla voivat Hollménin mukaan olla myönnytykset, joita myös palkansaajat saivat kikyn mukana.

Teollisuusliitto ilmoitti perjantaina, että viidellä liiton sopimusalalla ei enää vuonna 2020 tehdä kilpailukykysopimuksessa määriteltyä 24 tunnin mittaista lisätyötä. Työajan pidentämistä koskeva sopimus irtisanottiin teknologiateollisuudessa, auto- ja konealoilla, pelti- ja teollisuuseristysalalla, malmikaivoksissa sekä teknisessä huollossa ja kunnossapidossa.

Lue lisää: Teollisuusliitto irtisanoo kiky-lisätunnit – koskee 100 000 työntekijää

Esimerkiksi kemianteollisuudessa kiky työajan pidennyksineen on työehtosopimuksessa, kuten kaikki muutkin ehdot, kertoo Hollmén. Tällaisia aloja irtisanomisilmoitus ei koske. Niiden osalta Teollisuusliiton tavoitteena on poistaa työajan pidennys eri alojen seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.

Jos kiky päättyisi, kemianteollisuuden yrityksille aiheutuisi merkittävät kustannukset, sillä kiky-tunnit vastaavat 1,5 prosenttia yritysten vuotuisista työvoimakustannuksista, Hollmén kertoo.

Ne ovat kemianteollisuudella yli kaksi miljardia euroa. Näin ollen kiky-tuntien puuttuminen aiheuttaisi 30 miljoonan euron laskennalliset vaikutukset. Hollménin mukaan kikyllä on ollut myös dynaamisia vaikutuksia, joiden arvoa on vaikea laskea.

Hollmén muistuttaa, että kiky-sopimus piti sisällään paljon muutakin kuin työajan pidennyksen. Sopimukseen sisältyi myös myönnytyksiä palkansaajille – esimerkiksi luottamusmiesten lisäoikeudet ja työaikapankit. Nämä myönnytykset otetaan uudelleen pöydälle työehtosopimusneuvotteluissa Teollisuusliiton toimien takia, Hollmén viestii.

”Ei tämä niin mene, että kiky palastellaan ja sieltä otetaan pois työajan pidennys, joka harmittaa, mutta se hyvä, mikä kaupassa saatiin, unohdetaan”, Hollmén sanoo Talouselämälle.

Ay-liike on ryhtynyt työtaisteluihin vastalauseena hallituksen niin sanotulle irtisanomislaille, jonka tarkoituksena on helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä.

Lue lisää aiheesta:

Ay-johtaja tulistui lakko-operaatiosta: ”Suomen Yrittäjät syyllistää naisia”

Ministeri Jari Lindström varoittaa tilanteen eskaloitumisesta