Tekesissä johtavana asiantuntijana työskentelevä Jukka Leppälahti kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan innovaatioista. Hänen mielestään yritysten keskittyminen tehokkuutta tuottaviin innovaatioihin itse asiassa hyydyttää talouskasvua.

– Yritysten toiminnan suuntautuminen talouskasvun kannalta tehottomiin innovaatioihin saattaa olla ainakin osaselitys pitkällä aikavälillä havaittuun talouskasvun ja tuottavuuden kasvun hidastumiseen USA:ssa vuoden 1970 jälkeen. Vuosina 1996-2004 kasvu hetkeksi piristyi mutta kääntyi laskuun sen jälkeen. Tätä hetkellistä piristymistä on selitetty pc:n, internetin ja älypuhelimen käyttöönoton vaikutuksilla, jotka on jo pääosin hyödynnetty, Leppälahti kirjoittaa.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen artikkelissa vuodelta 2008 Leppälahden näkemys Yhdysvaltain talouskehityksestä saa vahvistusta.

Leppälahden mielestä voidaankin miettiä, onko nyt käynnissä olevalla digitalisaatiohypellä todellista vaikutusta talouskasvuun, ”vai syntyykö digitalisaation tuloksena tehokkuusinnovaatioiden tuhoisa kierre”.

Leppälahti viittaa blogissaan MIT:N Clayton Christensenin esittämään innovaatioiden jako Häiritseviin (Disruptive), Ylläpitäviin (Sustaining) ja Tehokkuusinnovaatioihin (Efficiency). Näistä tehokkuusinnovaatiot parantavat yrityksen kannattavuuden mittareita, minkä vuoksi yritykset suosivat niitä. Tehokkuusinnovaatiot vapauttavat työvoimaa ja mahdollistavat tuotteiden tekemisen aiempaa halvemmalla.

– Ne vähentävät työpaikkoja ja vapauttavat pääomaa, koska tuotanto saadaan aikaan pienemmällä työllä ja vähemmillä laitteilla. Tuottavuus kasvaa mutta tuotannon määrä ei välttämättä kasva ellei vapautuvaa työvoimaa ja pääomaa investoida häiritsevien tai radikaalien innovaatioiden kehittämiseen, Leppälahti kirjoittaa.

Häiritsevät tai radikaalit innovaatiot ovat puolestaan markkinoita mullistavia ideoita.

– Esimerkiksi käy henkilökohtainen tietokone (pc), joka tuli markkinoille vaatimattomana lasten pelikoneena mutta ajan mittaan kehittyi ja syrjäytti yliopistojen ja yritysten isot tietokoneet näiden valmistajien menettäessä busineksensa, Leppälahti kuvaa.

Leppälahden mielestä julkinen rahallinen tuki pitäisi kohdistaa nimenomaan näihin häiritsevien innovaatioiden kehittämiseen, sillä yrityksille niihin sijoittaminen on yleensä liian riskialtista.