Hoitajat vaativat budjettiriiheltä koronalisää, jolla monissa muissa Euroopan maissa hoitajia on palkittu venymisestä koronaepidemian alkuvaiheessa.

Tehyn mukaan tähän liittyviä kertakorvauksia on maksettu muun muassa Saksassa 1 500 e, Itävallassa 500 e ja Alankomaissa 1 000 e. Ruotsissa on alueellisesti maksettu jopa liki 2 000 euron korvauksia ja tuntuvia lisäkorvauksia ylityöstä. Ranskassa hoitohenkilöstön palkat nousivat koronan seurauksena 183 euroa kuukaudessa.

”Koronalisä loistaa Suomessa poissaolollaan. Toinen aalto on tuloillaan, eivätkä hoitajat välttämättä enää veny siihen. Budjettiriihessä on viimeiset hetket varautua tilanteeseen”, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Tehy ja SuPer vetosivat koronalisän puolesta keväällä. Valtiovalta on vastannut sen jälkeen vaikenemalla, Rytkönen moittii.

”Suomi on häpeäpilkku Euroopassa. Hoitohenkilöstön palkkataso Suomessa on muutenkin kansainvälisessä vertailussa huono”, Rytkönen sanoo Tehyn tiedotteessa.

Hänen mukaansa selityksesi ei riitä, että asia on kuntien tai työmarkkinan vastuulla.

”On se sitäkin, mutta ennen kaikkea tämä on raha-asia ja valtiovallan vastuulla. Budjettiriihessä on löydettävä ja korvamerkittävä rahaa koronalisään, kuten hoitajajärjestöt kevään vetoomuksessa esittivät.”

Koronan toinen aalto ottaa nyt vauhtia ja hoitajien jaksaminen pelottaa Rytköstä.

”Kevät selvittiin, kun hoitohenkilöstö venyi valmiuslain alaisena heikennetyin työehdoin ilman eri korvausta.”

Tehy on kannellut oikeusasiamiehelle siitä, että keväällä osa työnantajista käytti sen mukaan valmiuslakia väärin ilman todellista koronasta johtuvaa perustetta.

Toiseen kevään kaltaiseen rutistukseen ei Rytkösen mukaan välttämättä enää riitä hoitajia samassa määrin ja alalta pako on vain kiihtynyt. Tehyn alkuvuonna valmistuneen Aula Reserarchin toteuttaman selvityksen mukaan erikoissairaanhoidossa alan vaihtoa harkitsi peräti 85 prosenttia vastaajista.

Tuore konkreettinen esimerkki henkilöstöpulasta on Husin alueen ruuhkautunut koronatestaus. Syynä oli varsinkin pula henkilöstöstä näytteenotossa.

Rytkösen ratkaisuehdotus akuuttiin ja krooniseen henkilöstöpulaan on radikaali: kokeillaan rahalla.

”Näin ilmiselvää ratkaisua ei ole kokeiltu. Eurot ja se paljon puhuttu koronalisä olisi nopea ja selkeä arvostuksen osoitus hoitajille”, sanoo Rytkönen.

LUE LISÄÄ MEDIUUTISISTA:

Koronasuojautuminen vietiin äärimmäisyyksiin: ”Käytettävä maskia myös videoneuvotteluissa”

Videotreffit ylilääkärien ja sote-johtajien kanssa – Ministeri Kiuru kuuli kentän näkemystä kasvomaskeista ja Koronavilkusta