Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen kirjoittaa Tehyn blogissa niin sanotusta sak-ajasta.

”Päiväkotien ns. sak-aika herättää edelleen kummastusta ja hankaloittaa päiväkotien arkea”, Siitonen kirjoittaa.

LUE MYÖS: ”Pahimmillaan henkilökunnan on vaikea huolehtia, että lapsilla on riittävästi ruokaa ja kuivat vaipat” – Lakialoite kieltäisi voitontavoittelun päiväkodeissa

Sak-aika on varhaiskasvatuksen työajan erityismääräys, joka koskee päiväkodinjohtajan, varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan työaikaa. Viikkotyöajasta noin viisi tuntia voi varata suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien laatimiseen, mikä on lapsiryhmän ulkopuolista työskentelyä.

Sak-aikaa lisätiin noin vuosi sitten.

”Sak-ajan lisäksi on muitakin lapsiryhmän ulkopuolella tehtäviä työtehtäviä, joille on varattava aikaa. Nämä ovat tapaamiset lasten vanhempien kanssa sekä moniammatillinen ja asiantuntija- yhteistyö. Nämä kaikki lapsiryhmän ulkopuoliset tehtävät ovat tärkeitä. Toteutustapa aiheuttaa kuitenkin ongelmia. Karkeasti voi laskea, että varhaiskasvatuksen opettaja tekee lapsiryhmän ulkopuolisia työtehtäviä 5–10 h /viikko”, Siitonen kirjoittaa.

LUE MYÖS: Hoitajan työvuoro jopa 19 h, ylityökorvaus 0 € – ”Nyt on aika luopua tästä halpatyöaikamuodosta”

Siitosen mukaan monissa päiväkodeissa sak-aika käytetään kokonaan, olipa tarvetta tai ei.

”On tavallista, että suuri osa päivästä toimitaan vajaalla henkilöstöllä. Yksi laadun mittari on riittävä määrä henkilökuntaa ja laissa säädettyjen mitoitusten noudattaminen. Se, että työntekijä lasketaan mitoitukseen, vaikka ei ole fyysisesti läsnä, on väärin. Sak-ajasta ja sen soveltamisesta tarvitaankin tarkennusta”, Siitonen vaatii.

Kuntatyönantajien mukaan sak-ajan lisäämisen taustalla on varhaiskasvatustyön muutos viimeisten kymmenen vuoden aikana. Muutos liittyy myös muun muassa varhaiskasvatuksen lakisääteisten tavoitteiden ja suunnitelmien määrän ja laadun kehitykseen, KT kertoo.

LUE MYÖS: Paljonko palkkaa kehtaa pyytää? – Varo ”ankkurointi-ilmiötä” palkkaneuvotteluissa