Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä hallituksen sote-vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk.) vakuuttavat, että kohua herättänyt kansalaisten sote-pisteytys ei tapahdu henkilötasolla. Tarkemmin sanottuna pisteytyksen taustalla on yksilökohtaisia tietoja, mutta tieto kansalaista koskevasta korvauksesta toimitetaan sote-palveluiden tuottajille anonyymisti ryhmiteltynä.

Vielä tiistaina THL:n tutkimuspäällikkö Timo Seppälä sanoi Helsingin Sanomille, että terveyspalveluiden tuottajille maksettavan kapitaatiokorvauksen ”pitää ehdottomasti olla yksilökohtainen”. Nyt THL ja Saarikko kuitenkin korostavat, että tämä ei tarkoita kansalaisten sote-riskin eli pisteytyksen kirjaamista järjestelmiin henkilötasolla.

Ministeri Saarikko puhuu korvausmallista lainausmerkeissä ”pisteytyksenä”. Termi on peräisin Helsingin Sanomista, mistä muu media on poiminut sen käyttöönsä. Muun muassa terveysriskeihin ja terveyspalveluiden käyttöön pohjautuvaa pisteytystä tarvitaan sen perusteeksi, kuinka paljon sote-keskus tai yksityinen palveluntuottaja saa kustakin asiakkaasta korvausta.

– Maakunta maksaisi sote-keskukselle asiakkaasta korvauksen, eikä sote-keskus saisi tietoonsa asiakaskohtaista korvausta. Tiedot asiakaskohtaisista korvauksista olisivat anonyymisti ryhmiteltyjä. Ihmisiä ei siis ”pisteytettäisi” henkilökohtaisesti vaan tiettyyn ryhmään kuuluvina, Saarikko kirjoittaa valtioneuvoston sivuilla keskiviikkona.

THL valmistelee parhaillaan sote-keskusten korvausten laskentamallia.

– Yksilödatasta koostuvasta aineistosta laskettaisiin tilastollisilla menetelmillä kertoimet, joilla kuvataan tekijöitä, jotka vaikuttavat terveyspalvelujen käyttöön. Laskenta tehdään tutkimuseettisten periaatteiden mukaan siten, että se ei ole yksilöitävissä yhteen asiakkaaseen, Saarikko vakuuttaa.

Järjestelmällä lasketaan korvauskerroin esimerkiksi 40-55-vuotiaalle työssä käyvälle naiselle. Tämän jälkeen kertoimen perusteella lasketaan tätä henkilöä koskevan korvauksen suuruus. Kela laskisi keskuksen saaman korvauksen, eikä sote-keskus Saarikon mukaan saisi tietoonsa, mikä korvaus kustakin yksittäisestä asiakkaasta tulee.

– Eli vaikka korvausten laskennan pohjalla olisi yksilökohtaisia tietoja, käytännössä kertoimet lasketaan aina tietyt ominaisuudet omaaville väestöryhmille, ei yksittäisille sosiaaliturvatunnuksille, Saarikko toteaa.

Viranomaiset ovat keskiviikkona alleviivanneet, että ”mahdollisimman tarkasti lasketut korvaukset ovat etenkin paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan etu”. Sote-keskuksilla ei ole kannustetta yrittää valikoida vaikkapa mainonnan ja markkinoinnin avulla terveempiä asiakkaita, kun paljon palveluja tarvitsevasta asiakkaasta saa suuremman korvauksen, Saarikko selittää.

Muun muassa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sekä Tilastokeskuksen tilastotuotannon ylijohtaja Timo Koskimäki ovat tuoneet esiin huolensa tietojen keruusta sekä datankäytöstä, jota kansalaisten sote-pisteytys edellyttää. Lue myös: Kansalaisten ”sote-pisteytys” yllätti tietosuojavaltuutetun – vaatii THL:ltä selvitystä

Saarikon mukaan ”tietoturvakysymykset on otettu huomioon sote-uudistuksen valmistelussa ja avaamme näitä näkemyksiä nyt ja jatkossa niin paljon kuin on tarvetta”.

– On täysin ymmärrettävää, että ihmisillä herää huoli, mihin heidän tietojansa käytetään, kun erilaista dataa kulkee yhä vapaammin verkossa ja näitä tietoja voidaan joissain tilanteissa hyödyntää myös kaupallisesti, ministeri sanoo.

Tietosuojavaltuutettu sanoi tiistaina Uudelle Suomelle, että kansalaisilla on lähtökohtaisesti tarkistusoikeus itseään koskeviin tietoihin. Toisin kuin THL:n Seppälä tiistaina, Saarikko ilmoittaa, että näin asiaa tulee olemaan.

– Ihmisillä on myös oikeus kaikkiin henkilökohtaisiin terveystietoihinsa. Mikäli niihin tulevaisuudessa liitetään myös kustannustietoja, myös nämä tiedot on oikeus nähdä, Saarikko ilmoittaa.

THL totesi omassa tiedotteessaan keskiviikkona, että ”tarkoituksena ei ole, että jokaiselle ihmiselle määriteltäisiin oma tietty hinta”.

– Tarkoituksena on määrittää sama hinta esimerkiksi samanikäisille miehille, joilla on diabetes ja jotka käyvät töissä.

Kela myös katsoo, että korvausmalli ei synnytä uutta rekisteriä kansalaisista, koska siinä ”hyödynnetään olemassa olevia rekisteritietoja, joita on Kansaneläkelaitoksella, THL:llä ja Tilastokeskuksella”.

Lue lisää: Kansalaisten sote-pisteytys järkyttää – nyt varoitetaan riskistä: ”Määrää kohta asuntolainan marginaalin”