Noin kolmasosassa Suomen kunnista tuhkarokolta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus jää alle laumasuoman edellyttämän 95 prosentin rajan, arvioi THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen.

Kuvan kartalla korostetuilla alueilla jäädään alle 90 prosentin rokotuskattavuuden. Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen tiedoissa on kuitenkin puutteita. Lähemmin tietoja voit tarkastella THL:n sivustolta.

Käytännössä kuitenkin useassa kunnassa ollaan niin lähellä 95 prosentin rajaa, ettei Puumalainen pidä tilannetta hälyttävänä. THL seuraa rokotuskattavuutta kansallisen rokotusrekisterin avulla. Tiedot päivittyvät neuvoloista ja terveyskeskuksista automaattisesti mutta Puumalaisen mukaan toisinaan tiedoissa on ollut esimerkiksi kuntien tietojärjestelmäpäivityksistä johtuvia teknisiä ongelmia.

”Noin karkeasti kolmasosassa Suomen kunnista on liian alhainen MPR-rokotteen kattavuus. Näistä valtaosa on siellä 92-95 prosentin välillä. Se voisi olla parempi, mutta se ei ole hälyttävä”, Puumalainen sanoo.

Matalimmillaan rokotuskattavuus on Suomessa tällä hetkellä rannikko-Pohjanmaalla. Vuonna 2015 syntyneistä 237 lapsesta 85 prosenttia on rokotettu.

”Parhaimmillaan rokotuskattavuus on hyvinkin 100 prosentin tuntumassa. Sitten toinen ääripää on rannikko-Pohjanmaalla ja Luodon kunnassa, missä tällä hetkellä on matalin MPR-rokotuskattavuus. Se on vähän vaihdellut vuodesta 2010 lähtien. Alimmillaan se on ollut 66 prosenttia ja tuorein luku on 77 prosenttia. Tällä välillä se on syntymäkohortista riippuen vaihdellut”, Puumalainen jatkaa.

Rokotusrekisterin tietojen mukaan alle 90 prosentin rokotuskattavuuden jäädään myös Pietarsaaressa, Kauniaisissa, Virroilla ja aivan 90 prosentin tuntumaan jäädään Raaseporissa ja Mustasaaressa. Näissä tiedoissa voi kuitenkin olla tiedonsiirrosta johtuvia puutteita.

Muutamissa pienissä kunnissa rokotuskattavuus voi jäädä alle 90 prosentin, mutta Puumalainen korostaa, ettei kahden lapsen rokottamatta jääminen vaikkapa Lapin Pellossa vielä merkitse kansallista hätätilaa.

Ylilääkäri Puumalainen korostaa, että laumasuojan kannalta yksittäisen maakunnan tai kunnan rokotuskattavuus ei kerro kaikkea. Laumasuojalla tarkoitetaan niin korkeaa rokotekattavuutta, että tartuntatauti ei kasva yhteisössä epidemiaksi. Avainsana on Puumalaisen mukaan yhteisö.

Yksittäisen kunnan lukua oleellisempaa on siis pystyä arvioimaan, miten todennäköisesti esimerkiksi tuhkarokko leviäisi tartunnan saaneen lähipiirissä.

”Meillä on esimerkiksi antroposofisia yhteisöjä ja Steiner-kouluja ja muita, missä on alhainen rokotuskattavuus. Niitä on ympäri Suomea. Jos sellaiseen yhteisöön tulee tuhkarokkotapaus ulkomailta, niin riski sen leviämiseen on paikallisesti olemassa, vaikka kunnan rokotuskattavuus olisi muuten 99 prosenttia. Eli jos tämä 1 prosentti sattuu olemaan samassa paikassa, tauti voi levitä”, Puumalainen sanoo.

THL:n ylilääkäri huomauttaa, että Suomessa tuhkarokkotartuntoja havaitaan vuosittain noin kymmenkunta ja tartunta on peräisin ulkomailta. Viime viikolla julkisuuteen tullut Luodon tuhkarokkotartunta on tämän vuoden kahdeksas. Seitsemästä edellisestä ei julkisuudessa ole juuri puhuttu.

Puumalaisen mukaan Luodon tapaus on kuitenkin poikkeuksellinen, koska tuhkarokkoa havaittiin juuri sellaisessa yhteisössä, jossa rokotteista on kieltäydytty ideologisista syistä. Ideologisesti rokotteista kieltäytyviä on Suomessa noin prosentti. Mutta tartuntariski on tässä yhteisössä suuri.

”Siihen, että rokotuskattavuus on selvästi matalampi kuin olisi toivottavaa, liittyy kaksi ongelmaa. Ensiksi ei saada sitä terveyshyötyä, mikä rokotuksilla saadaan, elikkä tautitapauksia – eikä vain sellaisia, jotka epidemiana leviävät – on enemmän. Sitten sairastetaan hinkuyskää, influenssaa ja rotavirusripulia enemmän kuin pitäisi. Toinen asia on sitten tämä epidemiariski. Jos tuhkarokon kaltainen tauti iskee tällaiseen [rokottamattomaan] yhteisöön, silloin tästä voi seurata laajempi paikallinen epidemia”, sanoo Puumalainen.

LUE MYÖS: