Koronavirusepidemian kasvu on rajoitus- ja hygieniatoimien johdosta pysähtynyt koko Suomessa, ja tämä hyvä nykytilanne ”mahdollistaa keskustelun rajoitusten osittaisesta höllentämisestä”. Näin arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) epidemiologisessa arviossa varhaiskasvatusta ja kouluja koskevien rajoitteiden poistamisesta. Arviomuistio julkaistiin keskiviikkona hallituksen ilmoitettua päätöksestä palata lähiopetukseen kouluissa toukokuussa.

”Epidemiologinen tilannekuva osoittaa kiistatta, että rajoitustoimet ovat hidastaneet epidemiaa erittäin merkittävästi ja ovat siten saavuttaneet tavoitteen, jonka perusteella ne otettiin käyttöön. Terveydenhuolto ei ole ylikuormittunut – ei myöskään tehohoito. Tapauskuolleisuus on pysynyt erittäin matalana alle 50 vuotta täyttäneillä, ja myös ikäihmisten kuolleisuus koronainfektioon on ainakin toistaiseksi pysynyt selvästi matalammalla tasolla kuin useimmissa muissa maissa”, kirjoittavat THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen ja ylilääkäri Taneli Puumalainen sekä sosiaali- ja terveysministeriön johtajat Jaska Siikavirta ja Liisa-Maria Voipio-Pulkki tiistaille 28.4. päivätyssä muistiossaan.

Rajoituksilla on ”voitettu paljon aikaa ja mahdollistettu terveydenhuollon valmistautuminen suurempaan tapausmäärään”.

”Hyvä nykytilanne, jossa epidemia on ikään kuin suvantovaiheessa, mahdollistaa keskustelun rajoitusten osittaisesta höllentämisestä. Rajoitusten poistaminen on tehtävä asteittain ja tarkkaan vaikutuksia seuraten, jotta voidaan myös reagoida, mikäli epidemia kiihtyy liikaa. Kaikkein haavoittuvaisimpia ryhmiä kuten ikäihmisiä on pyrittävä jatkossakin suojelemaan COVID-19 infektiolta erityisen huolellisesti.”

Termi ”suvantovaihe” kertoo siitä, että epidemian uskotaan palaavan. THL:n Salminen ja STM:n Voipio-Pulkki antavatkin erillisessä tausta-arviossaan voimakkaan varoituksen uusista aalloista. Kaksikon esitys käsittelee epidemian ja tehohoidon tilannetta sekä epidemiologisia skenaarioita ja se on päivätty keskiviikolle.

Riskiskenaarioita, ”ruutitynnyreitä”, on kaksi.

”Jos COVID-19-epidemian hidastamistoimet lopetetaan liian nopeasti tai hallitsemattomasti, epidemia voi käynnistyä voimakkaana uudestaan (’ruutitynnyri’)”, esityksessä todetaan.

”Toisaalta, jos COVID-19 epidemian tilanne jatkuu koko kesän yhtä hitaasti etenevänä kuin nyt huhtikuussa, syksyn tai alkutalven aikana on ilman kontaktien rajoittamista odotettavissa samanlainen voimakas epidemiapiikki (’ruutitynnyri’)”.

Näin ollen rajoituksista luopuminen on tehtävä asteittain muttei myöskään liian hitaasti ja tilannetta on tarkkailtava jatkuvasti, kaksikko toteaa.

Jos koronaepidemia noudattaa virusten yleistä kausivaihtelua, ”se voi luonnostaan hiipua kesän ajaksi mutta palata jo seuraavan talvikautena jossakin vaiheessa loppusyksyä tai alkutalvea”, esityksessä pohditaan. Tätä ei kuitenkaan tiedetä varmaksi, koska covid-19 on uusi virus.

Näin THL kertoo lasten tauti- ja levittämisriskistä

Miksi sitten rajoitusten purkaminen alkaa kouluista? Hallitus kertoi tiedotustilaisuudessaan, että taustalla on terveysviranomaisten arvio kouluun palaamisen turvallisuudesta, mutta myös oikeudelliset syyt.

Muistion mukaan sosiaali- ja terveysministeriö ja THL katsovat, että alle 16-vuotiaiden varhaiskasvatusta ja lähiopetusta koskevat rajoitukset ”eivät nykyisten rajoitustoimenpiteiden voimassaolon päättyessä tule olemaan siinä määrin ja samalla tavalla toteutettuna väestön suojelemisen kannalta välttämättömiä kuin valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönoton yhteydessä”.

Kun valmiuslain nojalla käyttöön otetut toimet eivät ole enää välttämättömiä, ne tulee purkaa mahdollisimman pian. Valmiuslain nojalla voidaan ottaa käyttöön vain välttämättömiä toimivaltuuksia ja niitä voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.

”Perustuslakivaliokunnan käytäntö valmiuslain mukaisten valtuuksien kannalta edellyttää, että rajoitustoimenpiteet ja poikkeusvaltuudet sekä niiden soveltaminen ovat välttämättömiä ihmisten henkeä ja terveyttä koskevan vakavan vaaran torjumiseksi ja siten valmiuslain tarkoituksen saavuttamiseksi. Niiden on oltava oikeasuhtaisia tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi eivätkä ne saa puuttua syvällisemmin perusoikeuksiin kuin mitä on tilanteen tässä vaiheessa arvioitu välttämättömäksi.”

Nyt korostuu se, että lapsilla on yhdenvertainen oikeus perusopetukseen.

”Julkisen vallan velvollisuus on suojata myös näitä perusoikeuksia poikkeusoloissa. Näiden perusoikeuksien ja lapsen edun toteutumiseksi on siten välttämätöntä, että voimassaolevat rajoitustoimenpiteet puretaan hallitusti ja riittävillä siirtymäajoilla niin, että lasten ja nuorten opetuksen järjestäminen sekä muut palvelut on mahdollista palauttaa ja toteuttaa yhdenvertaisella sekä oikeuksien toteutumista varmistavalla tavalla.”

Rajoitustoimet otettiin muistion mukaan käyttöön vaiheessa, jossa epidemia oli ”selvästi laajasti ja hallitsemattomasti leviämässä”, ja epidemian leviämisen laadusta ja sen tulevasta kulusta oli hyvin vähän ennakointitietoa käytettävissä. Tuolloin lasten riskiä sairastua covid-19-infektioon ja levittää sitä ei tunnettu siinä määrin kuin nyt, viranomaiset perustelevat.

”Kansainväliset ja kotimaiset kokemukset ovat sittemmin osoittaneet, että lapsilla COVID-19 -tautia on ylipäätään vähemmän kuin muilla ikäryhmillä. Lasten infektiot ovat usein hyvin lieväoireisia, ja ne ovat usein liittyneet perheen aikuisten infektioihin. Nykytiedon mukaan lapset eivät myöskään ole merkittävä ryhmä epidemian leviämisen kannalta, ts. he eivät juurikaan toimi tartunnan lähteinä”, muistiossa todetaan.

THL:n ja Turun yliopiston mallinnusryhmä arvioi tämänhetkisten tietojen perusteella, että koulujen avaaminen ei enää ennen kesälomia vaikuta kiihdyttävästi epidemian kulkuun.

Suomessa varmistettuja covid-19-viruksen aiheuttamia tautitapauksia on alle 16-vuotiailla todettu tähän mennessä noin 180. Yksikään lapsi ei ole tarvinnut osasto- tai teho-osastohoitoa koronavirusinfektion vuoksi.

Kuitenkin koulut voidaan avata vain ottaen huomioon välttämättömät toimenpiteet, jotka ”liittyvät tehostettuun hygieniaan ja muuhun opetuksen sekä opetushenkilöstön toiminnan toteuttamiseen erityisesti kohonneen sairastumisriskin omaavien henkilöiden ja aikuisväestön lähikontaktien hallitsemiseksi ja siten tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi”. Koulujen erityisjärjestelyjä varten lähiopetus aloitetaankin vasta siirtymäajan jälkeen.

LUE MYÖS: