Lyhyt koulusulku ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mallinnuksen perusteella näytä madaltavan koronaepidemian huippua kovin paljoa. Sen sijaan pitkä koulusulku näyttäisi madaltavan huippua selvästi enemmän.

Tämä käy ilmi THL:n julkaisemasta työdokumentista, jossa käydään läpi THL:n ja ja Turun yliopiston laatimia mallinnuksia. Niiden avulla arvioidaan erilaisten toimien vaikutuksia epidemioihin.

Mallinnuksiin perustuen Suomessa aloitettiin ihmisten välisten kontaktien vähentäminen kieltämällä yli 500 hengen tilaisuudet sekä vähentämällä harrastustoimintaan liittyviä kontakteja. Samalla lisättiin tiedotusta ikääntyneiden suojaamistarpeesta.

”Ilman rajoitustoimia kukin tartunnan saanut voisi tartuttaa keskimäärin 2,2 uutta henkilöä. Kun edellä mainitut rajoitukset ovat päällä, lukema laskee 1,8:aan. Tällä viikolla ilmoitetut lisärajoitukset laskevat tätä lukua edelleen”, kertoo professori Kari Auranen Turun yliopistosta tiedotteessa.

THL:n työdokumentissa mainitaan niinkin pieni tartuttavuusluku kuin 1,42. Hallitus ilmoitti maanantaina järeistä toimista ja muun massa koulujen sulkemisista.

Rajoitustoimilla epidemian kulkua on THL:n mukaan mahdollista hidastaa, jolloin sen kesto voi pidetä huomattavasti. Ilman rajoitustoimia keston arvioitiin olevan noin kolme kuukautta, rajoitusten kera kesto näyttäisi mallinnusten perusteella olevan jopa puolisen vuotta. Myös epidemian korkeimman kohdan tartuntojen määrä laskee, kun epidemian huippu leviää pidemmälle ajalle.

”On tärkeää hidastaa epidemian kulkua ja madaltaa tartuntahuippua, jotta terveydenhuollon kapasiteetti riittää vakavasti sairastuneiden hoitamiseen. Valtaosa sairastaa taudin lieväoireisena kotona, mutta osa sairastuneista voi tarvita sairaalahoitoa”, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino tiedotteessa.

”Koulujen sulkeminen edesauttaa epidemian hidastumista sekä vähentää jonkin verran ikääntyneiden tartuntoja. Ikääntyneiden tartuntojen vähentäminen eri keinoin on tärkeää, koska koronavirus voi aiheuttaa etenkin heille vakavamman taudin, joka voi vaatia sairaalahoitoa", Auranen puolestaan jatkaa.

Lyhyt sulku 30 päivää, pitkä sulku 100 päivää

Koulujen osalta leviämismallissa pyrittiin ennustamaan, miten koulujen sulkeminen 30:n tai 100 päivän ajaksi muuttaa epidemian huippua ja sen ajoitusta sekä miten koulujen sulkeminen vaikuttaa kontaktimäärään väestössä.

Suomessa koulut on suljettu tänään ja sulku jatkuu aina 13. huhtikuuta saakka eli tällä tietoa sulku kestäisi 27 päivää.

Molemmissa malleissa koululaisten ikä oli 5–20 ja heidän keskinäisiä kontaktejaan vähennettiin 70 prosenttia. Keskimääräisen koululaisen kontaktien 20–70-vuotiaisiin oletettiin vähentyvän 30 prosenttia. Tällä kuvataan koulujen opettajia ja muita aikuisia, joita lapsi tapaa koulukäynnin merkeissä.

Sadan päivän mallissa koulujen oletettiin olevan kiinni epidemian päivät 40–140. Kun koulusulku kesti 100 päivää, yli 70-vuotiaiden, 45–69-vuotiaiden ja jossain määrin myös koko väestön tartuntojen ilmaantuvuuden huippukohta laski 20 prosenttia. Tartuntojen huippukohta myös siirtyi 75 päivää eli 2,5 kuukautta eteenpäin.

100 päivän koulusulku pidensi epidemian kestoa 129 päivästä 194 päivään.

Sitä vastoin 30 päivän koulusulku vaikutti epidemiahuippuun vähemmän. Koulujen oletettiin olevan kiinni 30 päivää joko epidemian päivinä 40–70 tai päivinä 60-90.

Huippu madaltui varsin vähän, kun koulusulku toteutettiin aikaisemmassa vaiheessa. Epidemian pituus kasvoi kuitenkin 129 päivästä 145 päivään. Myöhäisempi koulusulku madalsi epidemian huippua hiukan tätä enemmän ja pidensi epidemian kestoa 129 päivästä 155 päivään.

Lyhyellä koulusululla ei näyttänyt olevan kovin suurta vaikutusta lopullisen tartunnan saaneiden määrään.