Hallitus kertoi keskiviikkona, että koronatestien kapasiteettia aiotaan Suomessa kasvattaa nykyisestä noin 2500 testistä päivässä ensin kaksinkertaiseksi ja sitten kolminkertaiseksi.

Mitä testauskapasiteetin nostaminen vaatii, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta?

”Tällä hetkellä kapasiteetti riittää hyvin nykyiseen kysyntään. Viime päivinä poliklinikat, sairaalat ja terveyskeskukset eivät ole lähettäneet tutkittavaksi läheskään maksimimäärää näytteitä.”

”Aluksi ongelmana oli, että laboratorioissa oli vähän kapasiteettia. Nyt kun sitä on aika nopealla tahdilla kyetty kasvattamaan, tulppa on vähän enemmän siellä näytteenottopäässä, jossa pitää olla riittävä määrä henkilöstöä. Drive in -systeemit voi olla ihan tehokkaita näytteenotossa. Sinne tarvitaan kuitenkin perehtynyttä henkilöstä, jonka kouluttamiseen menee siihenkin aikaa. Lisäksi pitää olla tarvetta vastaava määrä näytteenottotarvikkeita ja tartuntavaaran vuoksi suojavarusteita.”

”Jotta kapasiteettia voidaan lisätä kasvavalle tarpeelle, tarvitaan siis lisää aktiivisuutta näytteenottoon eli siihen vaiheeseen, kun ihmiset hakeutuvat mahdollisten ylähengitystie- tai joidenkin osalta myös ripulioireiden takia tutkimuksiin lääkäriin ja tämä arvioi, onko aihetta tutkia koronan mahdollisuus. Nyt näytteenottajia, suojavarusteita, putkiloita, pumpulipuikkoja on riittävästi, mutta kulutus kasvaa, ja varusteita ja tarvikkeita on jo tulossa maailmalta lisää.”

”Lisäksi on huomioitava, mikä on hoitoprotokolla altistuneiden karanteeniin asettamisessa ja sairastuneen eristämisessä, jos koronatestitulos on positiivinen. Samaan aikaan pitää varmistaa, että koko ajan pitää jatkaa jo käytössä ollutta tartuntaketjujen jäljitystoimintaa, jossa yritetään paikantaa, mistä tartunta on peräisin ja ketkä muut ovat altistuneet samalla kertaa tai samalle tartunnanlähteelle.”

Testattujen koronatartuntojen määrä on laskenut Suomessa viime päivinä hieman. Mitä se kertoo epidemiasta ja rajoitustoimista?

”Testeillä todetuissa koronatapauksissa näkyy pientä, hienoista laskua maaliskuun 26. päivästä alkaen. Vielä reilu viikko sitten näytteiden analysoinnissa saattoi olla viiden tai kuuden päivän viive, ennen kuin vastaus laboratoriosta tuli, mutta nyt viive on saatu korjattua.”

”Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin ennen kaikkea siitä, että rajoitustoimet ja se, että ihmiset noudattavat ohjeita kuten kohtaamisten välttelyä ja käsienpesua, näyttäisivät purevan koronan leviämisessä. Niin sanotun epidemiakäyrän osalta ollaan kuitenkin vielä varsin alkuvaiheessa.”

”Yhteensä laboratoriovarmistettuja tapauksia oli keskiviikkona 1446.”

Kuinka paljon koronapotilaita on tehohoidossa?

”Keskiviikon lukujen mukaan koko maassa yhteensä 62 potilasta. Minkään sairaalan teho-osastot eivät ole täysiä.”

Koronatestien lisäksi Suomessa ollaan aloittamassa vasta-ainetestejä, joista nähdään, onko ihminen sairastanut koronan. Kuinka laajasti Suomessa on alettu tehdä koronan vasta-ainetestejä?

”Tähän mennessä on kerätty jo jonkin verran näytteitä, jota jatketaan tietyin välein eri puolilta Suomea. Tutkimus toteutetaan yhdessä yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Niistä kootaan verinäytevarastoa, josta voidaan myös jälkikäteen analysoida, löytyykö koronavasta-aineita.”

Mistä syistä vasta-ainetestejä tehdään, ja mikä on niiden rooli rajoitusten purkamisessa?

”Niistä nähdään, miten iso osa väestöstä on kohdannut koronan. Lisäksi saadaan lisää tietoa siitä, kuinka nopeasti koronaviruksen vasta-ainekertymä kehittyy, kuinka pitkän immuniteetin se näyttäisi aiheuttavan, ja onko kertymässä isoa eroa muun muassa sen mukaan, onko henkilö sairastanut lievän vai vaikeaoireisen infektion.”

”THL:n näkökulmasta kyse on väestötasoisesta epidemiologisesta tiedosta, mutta tieto voi olla merkityksellinen yksilöillekin esimerkiksi riskiryhmissä. Lisäksi on kiinnostava nähdä, millainen immuniteetti rupeaa kehittymään yhteiskunnan toimintojen kannalta kriittisissä ammateissa toimiville, kuten terveydenhuollossa.”

”Lisäksi koronatestit ja vasta-ainetestit liittyvät koronarajoitusten purkamisen suunnitteluun. Testaus on yksi komponentti tiedonkeruun kannalta, että saataisiin käsitys siitä, millaisella levinnäisyydellä ja nopeudella tilanne kehittyy. Sitä kautta syntyy käsitys siitä, milloin on mahdollista harkita ja toteuttaa rajoitusten keventämisiä.”

Kuinka suuri osasta suomalaisista aiotaan vasta-ainetestata?

”Testejä tehdään vain otoksina, ei valtavina määrinä. Väestötasolla halutaan saada kattava kuva maantieteellisesti eri puolilta erilaista ja eri-ikäisistä väestöryhmistä. Testeihin poimitaan tietyllä tavalla yleisväestöä edustava joukko ihmisiä, ja tuloksista tehdään ekstrapolointia [laajempia ennusteita] koko väestöön, vähän samalla tavalla kuin vaaligallupeissa. Tutkimusnäytteitä voisi kertyä yhteensä ehkä joitakin tuhansia.”

”Jos lisäksi vaikka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS haluaisi tehdä vasta-ainetestauksen henkilöstölleen halutessaan selvittää soveltuvuutta koronapotilaiden hoitoon, heillä on siihen luonnollisestikin mahdollisuus. Yksityishenkilö voi saada testin yksityissektorilta omasta pussistaan maksaen.”

Millä perusteilla koronaan liittyviä rajoituksia voidaan alkaa purkaa?

”Jos oikein hyvin käy, tämä epidemia voi hidastua lähiaikoina merkittävästi Suomessa. Silloin tullaan siihen pohdintaan, jota ministeriöt ja muut asiantuntijat jo toki miettivät: minkä tyyppinen lähestymistapa otetaan seuraavassa vaiheessa, jossa lähdetään miettimään rajoitusten purkua.”

”Jos koronan leviämisessä päästään hyvin hitaaseen vaiheeseen, voidaan harkita, otetaanko käyttöön hybridimalli, jossa rajoituksia aletaan asteittain purkaa ja samaan aikaan kaikki koronaoireiset ja sairastuneet otetaan heti tarkkoihin testeihin ja heidät eristetään, ja tartunnat jäljitetään. Silloin tarvittaisiin lisää testauskapasiteettia ja merkittäviä henkilöstövoimavaroja eristys- ja jäljitystehtäviin.”

Milloin liikkumisrajoituksia voidaan alkaa purkaa?

”Sitä on vielä vaikea sanoa, koska epidemia muun muassa kulkee Suomessa eri alueilla vähän eri tahtia. Nyt on ihan aiheesta laitettu vahvat liikkumisrajoitukset koko maassa samaa moodiin, lukuun ottamatta Uudenmaan eristämistä, joka on toteutettu suojaamaan muuta Suomea ja sen haavoittuvaa terveydenhuoltokapasiteettia. On eri mahdollisuuksia, missä aikataulussa lähdettäisiin rajoituksia lieventämään. Purkaminen johtaa kohtaamisten lisääntymiseen ja sitä kautta siihen riskiin, että epidemia nostaa uudelleen päätään.”

”Aika-arviota on vaikea antaa, koska edelleen ollaan menossa epidemiassa voimistuvaan suuntaan. Lähimmät pari-kolme viikkoa näyttävät, miten tilanne kehittyy.”

Kuka vastaa koronatesteihin liittyvästä strategiasta?

”Koko strategiasta kaikkinensa eri ministeriöt yhdessä valtioneuvoston johdolla ja päätöksin. Varmasti hyödynnetään myös tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja kansainvälisiä kokemuksia.”