Ihminen on seksuaalisuutensa puolesta yhä eläin, kirjoittaa Tiede-lehti. Lehti kertoo tuoreimmassa paperinumerossaan tutkimuksesta, joka perustelee niin kutsutun hyperseksin olemassaolon.

Lehdessä uutisoidaan kahden tutkijan Christopher Ryanin ja Cacilda Jethán kirjasta Sex at Dawn - The Prehistoric Origin of Modern Sexuality. Kirjan mukaan nykyinen yksiavioinen seksi keksittiin vasta yhtä aikaa maatalouden kanssa.

Kun ihminen eli vielä metsästäjänä ja keräilijänä, yhteisöjen seksi oli tutkijoiden mukaan yhteistä. Naiset ja miehet parittelivat ristiin saavuttaakseen mahdollisimman hyvän kannan jälkeläisiä.

Evoluutio eteni niin kutsutulla spermakilpailulla, jossa vahvimmat siittiöt pääsivät hedelmöittämään naisen munasolun.

Tässä kisassa ei ollut väliä sillä, kuka harrasti seksiä kenenkin kanssa, sillä kyse oli koko yhteisön selviämisestä. Kun tuore lapsi saattoi olla kenen tahansa, yhteisön miehet pitivät huolta kaikista syntyneistä.

Naiset käyttivät tutkijoiden mukaan muinaisissa ihmisyhteisöissä seksiä sovinnon välineenä samalla tavoin kuin mitä eräät ihmisapinat edelleen tekevät. Kun seksistä ja naisista ei tarvinnut kilpailla, yhteisön miehet pysyivät keskenään paremmissa väleissä, tutkijat päättelevät.

Miksi nainen ääntelee?

Tutkijat uskovat, että naisen ääntely ja kyky useaan peräkkäiseen orgasmiin seksin aikana ovat tästä hyperseksin ajasta jääneitä muistoja: seksin kiihkossa ääntelevä nainen houkutteli muinaisyhteisössä paikalle lisää miehiä ja peräkkäiset orgasmit helpottivat parittelua sekä lisääntymistä.

Naisen orgasmin tehtävä on kirjan mukaan helpottaa siittiöiden selviämistä emättimessä ja kuljettaa siittiöitä syvemmälle kohti munasolua.

Miehillä tämä spermakilpailu puolestaan kehitti kiveksiä ja peniksen nykyiseen muotoonsa. Kirjan tutkijat kertovat kokeista, joissa huomattiin kivesten siittiöiden tuotannon kiihtyvät miesten katsellessa aikuisviihdettä, joka kuvaa kahden miehen ja yhden naisen seksiä. Samaa ei tapahtunut, jos miehet katselivat videolta kahden naisen ja yhden miehen seksiä.

Toisessa kokeessa taas todettiin työntöön ja vetoon perustuvan rakasteluliikkeen olevan yhdessä valtavan peniksen kanssa tehokkain tapa "kaapia" vierasta siemennestettä ulos naisesta. Tutkijat uskovatkin miesihmisen terskan kehittyneen tattimaiseen muotoonsa hyperseksiaikojen spermakilpailun vuoksi.

Omistaminen muutti kaiken

Länsimainen yksiavioinen parittelukulttuuri onkin kirjan mukaan ihmiselle varsin luonnoton tapa lisääntyä.

Maanviljelytaidon ja kaupunkien synnyn jälkeen ihmisen seksuaalisuus ei ole paljoa muuttunut, mutta se on etsinyt muita muotoja ilmentyä. Muutos liittyy omistamisen kulttuuriin, jossa maata, luontoa ja myös naisia saattoi yhtäkkiä omistaa.

Omistamisen ajatus muuttikin tutkijoiden mukaan seksin ja avioliiton molemminpuoliseksi kyräilyksi: naisen olikin yhtäkkiä kilpailtava muita naisia vastaan, jottei mies kylväisi siementään ympäriinsä liian laajalle; mies taas kyttäsi naistaan ja muita miehiä, jottei joutuisi elättämään suotta muiden miesten lapsia.

Nainen muuttuu, mies ei

Seksuaalisuuden muinaishistorian tutkijoiden mukaan tässä omistamisen kulttuurissa kulkee raja, jonka jälkeen seksi on muuttunut sovinnollisesta ja yhteisestä asiasta yhteiskuntaa repiväksi ristiriidan lähteeksi.

Tätä ristiriitaa ihmisyhteisöt ovat sitten pyrkineet ratkaisemaan erilaisin määräyksin ja kulttuurisin tavoin, esimerkiksi romanttisen rakkauden ideaalin avulla. Tämä kaikki on kuitenkin tutkijoiden mukaan hidasta kehitystä.

Selitys löytyy biologiasta: nainen kykenee elämänsä aikana sopeutumaan erilaisiin seksuaalisiin tilanteisiin ja muokkaamaan toiveitaan. Ongelman aiheuttaja on se, ettei mies tähän pysty, vaan miesten seksuaalisuus pysyy nuoruuden kehitysvaiheen jälkeen sellaisenaan.