Pitkäaikainen vaaliasiantuntija, yhteiskuntatieteiden tohtori Sami Borg kirjoittaa Politiikasta.fi-sivustolla, että puoluekannatusmittaukset ovat onnistuneet ennustamaan vaalituloksia varsin hyvin viime vuosina. Borgin mukaan tämän vuoden eduskuntavaalien kohdalla tilanne voi kuitenkin muuttua. Vaalipäivä on sunnuntai 14.4. ja ennakkoäänestys on parhaillaan käynnissä.

”Muutamista seikoista voidaan jo nyt ennakoida, että kannatusmittausten yleinen osuvuus ei välttämättä yllä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ainakaan vuosien 2003, 2007 ja 2015 tasolle”, Borg kirjoittaa.

Ensinnäkin päähallituspuolueiden keskustan ja kokoomuksen kannatus on nyt huomattavasti matalammalla kuin vuoden 2015 vaalien alla. Lisäksi esimerkiksi vihreiden kannatus on toisaalta selvästi korkeampi kuin viime vaalien alla. Puoluekentällä on siis nähtävissä myllerrystä kannatusmuutosten muodossa, ja isojen kannatusmuutosten vaaleissa gallupien osumatarkkuus on Borgin mukaan yleensä keskimääräistä heikompi.

Hän huomauttaa myös, että tilanne on nyt muutenkin poikkeuksellinen.

”Vaalienalustilanne on poikkeuksellinen. Juha Sipilän hallituksen sote-uudistuksen kariuduttua hallitus erosi lähellä vaaleja. Vielä ei ole tiedossa, miten valitsijakunta ja omat kannattajat lopulta suhtautuvat uusia sote- ja maakuntakantojaan kuuluttaviin päähallituspuolueisiin”, Borg kirjoittaa.

Hän huomioi myös, että gallupjohtaja sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ei ole menestynyt kovin hyvin suosiomittauksissa, mikä voi vaikuttaa puolueen mahdolliseen lisäkannatukseen.

Mikä on Halla-ahon mobilisaatiokyky?

”Kiinnostavaa on myös Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten mobilisaatiokyky äänestyspäivinä. Saako ps liikkeelle kannatuspotentiaalinsa? Omien äänestäjien riittävä äänestysaktiivisuus on myös vihreiden merkittävän lisäkannatuksen välttämätön ehto”, Borg kirjoittaa.

Halla-ahon perussuomalaiset on nostanut kannatustaan jatkuvasti mittauksissa viime kuukausina. Juuri perussuomalaisilla on ”piilossa” suuri potentiaalinen äänestäjäkunta. Tämä kävi ilmi e2 Tutkimuksen helmikuussa julkaisemasta tutkimuksesta.

Kun kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta äänestämätön kansalainen olisi äänestänyt, jos olisi äänestänyt, 25 prosenttia olisi valinnut perussuomalaiset 2011 ja vielä 21 prosenttia 2015.

Viime eduskuntavaaleissa muut puolueet ovat jääneet kauas taakse perussuomalaisista piilokannattajien osalta.

LUE LISÄÄ: Näkökulma: Saako Jussi Halla-aho kaivettua nämä piilokannattajat esiin? - Katso taulukko

Borg kirjoittaa, että kuluvalla vuosituhannella viimeisimmät gallupit on yleensä julkaistu viimeisellä vaaliviikolla.

”Keskimäärin viimeisimmät mittaukset ovat osoittaneet mielipidetilanteen kahdesta kolmeen viikkoa ennen varsinaista vaalipäivää. Aikaero on merkittävä. Juuri vuoden 2011 vaaleissa iso osa perussuomalaisten kannatusnoususta ajoittui luultavasti aivan viime viikkoihin”, Borg kirjoittaa.

Viimeisimmässä Ylen gallupissa perussuomalaiset jyräsi jo kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ohi keskustan. Tosin Ylen gallupissa on muihin verrattuna systemaattinen ero, joka näyttäisi suosivan perussuomalaisia. Kuitenkin perussuomalaisten kannatus oli tullut nimenomaan ”katsomosta”, sieltä, missä suurin potentiaalikin on.

”Perussuomalaiset saavat nyt aiempaa enemmän kannattajia heistä, jotka eivät osaa tai halua sanoa, mitä puoluetta äänestivät vuoden 2015 vaaleissa”, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kommentoi Ylen gallupjulkaisun yhteydessä.

LUE MYÖS: Ylen gallupissa systemaattinen ero muihin verrattuna – Perussuomalaiset hyötyy

Sipilän hallituksessa mukana ollut kokoomus, joka Ylen mittauksessa näyttää kärsivän verrattuna muihin mittauksiin, sai alle 16 prosentin kannatuksen. Pääministeripuolueena ollut keskusta sai Ylellä 14,4 prosentin kannatuksen.

Pitkään gallupien ykkösenä paistatellut sdp oli selvästi suurin puolue 20,1 prosentin kannatuksella, mutta puolueen suosio oli laskusuunnassa.

Eduskuntavaaleissa 2015 keskusta sai 21,1 prosenttia äänistä. Kokoomus sai 18,2 prosenttia ja perussuomalaiset 17,7 prosenttia. Sdp:n tulos oli 16,5 prosenttia ja vihreiden 8,5 prosenttia.

Vaalikauden aikana perussuomalaiset hajosi kahtia kesällä 2017, kun osa kansanedustajista erosi puolueesta Halla-ahon noustua puheenjohtajaksi. Eronneet muodostivat sinisen tulevaisuuden, joka jatkoi Sipilän hallituksessa.

Syksystä 2015 kesään 2017 perussuomalaisten kannatus gallupeissa liikkui 10 prosentin tietämissä.

LUE MYÖS:

Timo Soini kommentoi Jussi Halla-ahoa ja Yleä: ”Mainoksen arvo on mittaamaton ja sponsorina koko kansan Yle”

Näkökulma: Antti Rinne virittelee keitosta, jossa on porvarille tuhon ainekset

Näkökulma: Jussi Halla-aho pani Ylen polvilleen väittämällä ihan omiaan