Timo Soini kertoi eduskunnassa Uudelle Suomelle, että ei löisi kovin suurta vetoa sote-uudistuksen läpimenosta.Kuva: Alma Talent

– Eihän tämä välttämättä maailmantappiin asti kestävä rakenne ole, sanoo Timo Soini maakuntauudistuksesta.

Perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja johtaa viimeistä kertaa puolueensa vaaleihin. Uuden Suomen kuntavaalihaastattelussa Soini kertoo olonsa pikkaisen haikeaksi ja helpottuneeksi. Sote-uudistuksen toteutumisen puolesta varapääministeri ei löisi vetoa kaikilla rahoillaan.

Sunnuntaiaamuna 5.3. Soini pudotti uutispommin. ”Kevään korva on nyt”, Soini kirjoitti verkkosivuillaan viitaten itse määrittelemäänsä aikaan, milloin hän ilmoittaisi jatkostaan.

– Ensimmäinen viikko jo takana ja vaikka edelleen olen tietysti muodollisesti vastuussa, niin kyllä se fokus on alkanut siirtyä uusiin puheenjohtajaehdokkaisiin. Mutta mitä lähemmäksi puoluekokous tulee, niin sitä enemmän huomio keskittyy sinne, missä tarina jatkuu, Soini toteaa Pikkuparlamentissa ja nojaa syvälle mustassa nahkatuolissa.

– Onhan tähän ehtinyt kasvaa. Kyllä tämä jonkin sortin elinkautinen oli tämä perussuomalaisten puheenjohtajuus, hän tuumailee.

Soini on johtanut perussuomalaisia 20 vuotta. Oma esikuva ja Soinin sanojen mukaan ”Suomen kovin jätkä” Veikko Vennamo veti hänkin SMP:tä 20 vuotta. Edellisten eduskuntavaalien jälkeen alkoi Soinin mukaan kasvaa ajatus, että nyt olisi aika luopua. Helmikuussa Soini kertoi Ylen Ykkösaamussa, että järki ja sydän kävivät jatkamisesta kovaa painia.

– Tämä on aika rankka homma ollut. Ja kun tämän on pystynyt viemään tänne asti, niin järki on sanonut jo pidempään, että ”heivaa nyt helkkarissa”!

– Tämä on 24/7-duuni ja vastuussa on ihan kaikesta: puolueen linjasta, puolueen taloudesta, puolueen henkilökunnasta. Mutta sitten kun on pitkään ollut, niin syntyyhän tähän semmoinen tunne ja tunnesyy olla mukana, Soini valottaa tuntemuksiaan.

– Pikkuisen haikea olo on. Ei sitä pidä kieltää. Helpottunut ja haikea.

Ja vaaleista Soini syttyy kuin raveista. Hän sanoo haluavansa jättää mahdollisimman hyvän tuloksen, jota vasten uusi puheenjohtaja voi verrata omaa tulostaan. Silmät ja elekieli tuntuvat kuitenkin viestivän, että Soini jättäisi mielellään tuloksen, mihin uusi puheenjohtaja ei yltäisi.

– On kiva lähteä, kun tulee vielä tämä vaali, niin näkee vähän, että missäs mentiin, kun tulee vielä mittaus, josta minä olen vastuussa.

Juttu jatkuu Soinin haastatteluvideon alla.

”Helsingissä parannettavaa”

Puolue haki kuumeisesti ehdolle 4 000 ihmistä. Tavoitteesta jäätiin vajaaksi 169 ehdokasta, mutta Soini on tyytyväinen. Viimeisellä viikolla ehdokkaita kerättiin vielä noin 600, joista Soini itse hankki ”muutaman kymmenen”.

”Jatkojytkyn” huuma on hallituskauden aikana kuitenkin karissut. 17,7 prosentin eduskuntavaalikannatuksesta on tuoreimman Alma-gallupin mukaan jäljellä enää 10,2 prosenttia.

Ja vaikka Soini ei gallupeista perusta, niin jotakin kannatustilanteesta kertoo se, että puolue tavoittelee 12,4 prosentin kannatusta. Se on Soinin mielestä kova tavoite, vaikka se onkin vain 0,1 prosenttiyksikköä suurempi lukema kuin edellisen kuntavaalin tulos.

Parannettavaa olisi Soinin mukaan etenkin Helsingissä. Sisäisten riitojen takia Helsingin perussuomalainen valtuustoryhmä on kutistunut kahdeksasta valtuutetusta viiteen. Nyt Helsingissä ovat ehdolla muun muassa uudeksi puheenjohtajaksi pyrkivät europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ja kansanedustaja Sampo Terho.

– Siellä on nyt kovia tekijöitä. On puheenjohtajaehdokkaita, puolustusministeriä, istuvaa kansanedustajaa. Koska se nyt meni… Helsingin valtuustoryhmän hajoaminen… Se ei hyvä asia ollut. Voin vain sanoa, että tuollainen ei ole meillä Espoossa mahdollista. Sitten jätän auki sen, että miksei se ole.

– Ei se kunniaksi ollut kenellekään. Mutta en siihen itse osallistunut millään tavalla.

Lue myös: Timo Soinilta suora vastaus Halla-ahon ehdotukseen: ”Se on vihreiden politiikkaa”

”Jos emme tee jotakin, ihmiset eivät tule hoidetuiksi”

Kuntien velvoitteista häviää merkittävästi, kun Juha Sipilän (kesk.) johtama hallituskoalitio on siirtämässä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun nyt perustettaville maakunnille. Soini katsoo, että keskustelu sote-uudistuksesta on tärkeää, vaikka myöntääkin, että koko sote ”tursoaa jo kaikkien korvista ja keuhoista”.

– Jos me emme tee jotakin, niin ihmiset eivät tule hoidetuiksi ja rahat eivät riitä. Ei tätä minkään muun asian takia tehdä.

– Sitten ihmettelen tätä hirveää huutoa valinnanvapaudesta, että miten se on ongelma, että kipeämpi ja köyhempi pääsee valitsemaan. Nyt ne joilla on fyrkkaa voivat mennä yksityiselle, ne jotka ovat duunissa menevät työterveyshuoltoon. Miten siitä valinnanvapaudesta tulee ongelma sillä hetkellä, kun se koskee tavallista kansaa? Ja jos ei halua valita, niin yhä voi mennä sinne terveyskeskukseen.

Sote-uudistusta on kritisoitu niin maakuntahallinnon kuin valinnanvapaudenkin takia. Koko hankkeen läpimenemistä onkin epäilty, kun keskeisiin tavoitteisiin liittyy merkittävästi poliittista painoarvoa ja kovaa kritiikkiä.

Uskallatko lyödä vetoa siitä, että sote-uudistus menee läpi?

– Aina pienen summan peluri voi lyödä. Mutta en kyllä kaikkia siemenperunoita siihen iskisi, Soini vastaa.

Sote-uudistuksen jälkeen kuntiin jäävät muun muassa koulutus-, kaavoitus-, ja elinkeinoasiat. Näistä Soini pitää merkittävimpänä juuri kaavoitusta.

– Kun kaikki puhuvat koulutuksesta, niin minä puhun nyt kaavoituksesta. Kunnalla on kaavoitusmonopoli. Se vastaa siitä, missä asutaan, miten asutaan, miten maata käytetään, miten teitä rakennetaan. Se on kovaa vallankäyttöä.

Maakuntauudistuksen kohdalla keskustelu kääntyy nopeasti siihen, että muitakin tehtäviä voitaisiin maakunnille siirtää – ehkä kaavoituskin. Tätä Soini ei kuitenkaan pidä ajankohtaisena kysymyksenä. Hänen mukaansa on tärkeää ensin katsoa, miten maakunnat onnistuvat järjestämään ensin sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Sitten jos viedään kunnilta vielä tehtäviä pois, niin sitten on mietittävä, mitä kunnilla oikeasti enää tehdään. Eikä me nyt semmoiseen voida mennä, että meillä on vain kaksikymmentä kuntaa Suomessa, Soini sanoo.

Uusien tehtävien siirtäminen kunnilta maakuntiin voisi tarkoittaa myös perustuslain muutosta.

– Tämä olisi aika vaikeasti sinne vietävissä, koska tarvittaisiin kiireelliseksi julistaminen. Ja sellaista konsensusta ei ihan äkkiä löydy. Enpä hötkyilisi ja hätiköisi sen kanssa.